Uutisia 27.5.2021

Tilastokeskuksen ja OECD:n raporteissa tarkastelussa korona-ajan talouskehitys ja teollisuusyritykset arvoketjuissa

Tilastokeskus ja OECD ovat julkaisseet kaksi yhteisraporttia, joissa tarkastellaan koronapandemian vaikutuksia Suomen talouteen sekä arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattoreita aikaisempaa tarkemman aineiston valossa.

Miten Suomen talous toipuu koronapandemiasta?

Finland: Road to recovery after COVID-19 -raportti avaa talouden, ulkomaankaupan ja työllisyyden kehittymistä koronapandemian aikana sekä analysoi kehityksen vaikutuksia arvoketjujen kautta.
Suomen talous on pärjännyt OECD:n aikaisempiin odotuksiin nähden hyvin, mutta koronapandemia tulee vaikuttamaan moneen toimialaan, yritykseen ja työntekijään vielä pitkään.
”Useat teollisuustoimialat näyttävät jo toipuneen koronapandemian pahimmasta myllerryksestä, mutta palvelutoimialojen toipumistaival on yhä hämärän peitossa. Pandemiavuosi toi myös nostetta yksittäisille toimialoille, kun esimerkiksi lisääntynyt etätyö loi lisäkysyntää ICT-tuotteille ja -palveluille”, sanoo yliaktuaari Pontus Lindroos.
Ulkomaankaupan väheneminen näyttää iskeneen kovemmin suurten yritysten kuin pk-yritysten vientiin. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä suurten yritysten vienti laski yli 20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kun pk-yritysten osalta lasku oli noin 6 prosenttia. Viennin väheneminen vaikuttaa kuitenkin vahvasti myös kotimaisten arvoketjujen kautta, kun kysyntä vähenee myös alihankintatoiminnan osalta.
Työntekijöistä nuoret, naiset, matalasti koulutetut ja matalapalkkaiset ovat olleet yliedustettuja lomautettujen joukossa koronapandemian aikana. Kattavat tukipaketit yrityksille ja työntekijöille sekä väliaikaiset lakimuutokset ovat kuitenkin auttaneet pitämään talouden pystyssä. OECD ennustaakin Suomen talouden palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle kahden seuraavan vuoden aikana.
Raportin tuloksia esitellään 3.6. 2021 Tilastokeskuksen järjestämässä webinaarissa.

Teollisuudessa suuret yritykset vahvasti mukana globaaleissa arvoketjuissa

Measuring trade in value-added for Finland: A comparison of granular value-added trade estimates and OECD TiVA database -raportti kuvaa tarkemmin Tilastokeskuksen arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattoreiden ja OECD:n Trade in value added (TiVA) -indikaattoreiden eroja sekä teollisuustoimialojen arvoketjuintegraatiota.
Yksityiskohtaisemman aineiston avulla nähdään muun muassa, että suomalaiset yritykset osallistuvat vahvemmin globaaleihin arvoketjuihin kuin mitä OECD:n TiVA-kehikko arvioi. Esimerkiksi ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä, joka on yksi tärkeimmistä arvoketjuintegraation indikaattoreista, on tarkemman datan mukaan yli 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD:n arvio.
Kun arvoketjuosallistuminen jaotellaan toimialojen lisäksi yritysten ominaisuuksien mukaan, nähdään arvoketjuintegraation eroja myös toimialojen sisällä. Suomalaisten yritysten arvoketjuintegraatio on ainakin teollisuuden toimialoilla suurten yritysten harteilla.
”Osallistuminen globaaleihin arvoketjuihin ja ulkomaisille markkinoille pääsy vaati huomattavasti resursseja, ja suurilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet kattaa nämä kustannukset. Pienten yritysten osalta valonpilkahduksia on näkyvissä koneteollisuudessa ja ICT-toimialoilla, joilla pienet yritykset esimerkiksi vievät keskimääräistä enemmän tuotannostaan ulkomaisille markkinoille,” Pontus Lindroos toteaa.

Tilastokeskus ja OECD kehittäneet yhdessä arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tilastointia

Tilastokeskus ja OECD ovat viimeisten vuosien aikana yhdessä panostaneet arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tilastoinnin kehittämiseen. Ensimmäisenä tuloksena yhteistyöstä virastot julkaisivat vuonna 2020 raportin ”Globalisation in Finland: Granular insights into the impact on businesses and employment”, jossa suomalaisten yritysten arvoketjuintegraatiota tarkasteltiin uuden datan valossa.  Tilastokeskus julkaisi viime vuonna myös ensimmäistä kertaa arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattorit kokeellisena tilastona. Nyt julkaistut raportit jatkavat yhteistä kehitys- ja analyysityötä.
Tilastokeskuksen ja OECD:n yhteisraportit on rahoittanut ulkoministeriö.

Raportit ovat ladattavissa OECD:n verkkosivuilta.

Lisätietoja: yliaktuaari Pontus Lindroos p. 029 551 3242

 

Jaa