Uutisia 23.8.2019
Tilaston laadunvarmistuksessa on kaikkien palasten oltava kunnossa
Tilaston laadun täytyy olla viimeiseen asti hiottu, jotta tieto on luotettavaa ja käyttökelpoista. Julkaistun tiedon laatu ei synny millään yhdellä tempulla, vaan kaiken täytyy olla kunnossa prosessin kaikissa vaiheissa suunnittelusta parhaiden tietolähteiden valinnan kautta tietojen tarkistamiseen, julkaisemiseen ja jatkuvaan kehitystyöhön asti, kertovat Tilastokeskuksen asiantuntijat. Tarvitaan siis osaavia tiedon ja tilastojen ammattilaisia, laadukasta dataa, oikeat työvälineet ja oikeat menetelmät.
Moni laadun määritelmä lähtee siitä, että tuotteen on vastattava käyttäjän odotuksia – tilaston tapauksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lopputulos todella kertoo siitä yhteiskunnan ilmiöstä, josta sen on tarkoitus kertoa. Lisäksi sen on oltava ajantasaista ja helposti saatavilla. Yhteiskunnan muutokset on huomioitava niin tilastojen sisällössä, menetelmissä kuin julkaisutavoissa.
”Jatkossa uutta tietoa pyritään tuottamaan yhä nopeammin ja joustavammin”, laatupäällikkö Outi Ahti-Miettinen kertoo.
Riippumattomuus ja parhaat menetelmät
Laadunvarmistus alkaa puolueettomuudesta, avoimuudesta ja riippumattomuudesta: Tilastokeskus tekee työnsä itsenäisesti.
”Tilastokeskus on valtiovarainministeriön tulosohjauksessa, mutta ministeriö ei puutu tilastojen laadintaan tai julkaisemiseen. Tämän takaa jo tilastolainsäädäntö”, painottaa kehittämispäällikkö Leena Storgårds.
Seuraava askel laadun varmistamisessa on parhaiden tieteellisten menetelmien käyttö. Tämä liittyy esimerkiksi otosten rakentamiseen, datan käsittelyyn ja analysointiin ja mahdollisten virheiden korjaamiseen.
”Survey- eli kyselytutkimusten osalta haastattelijoita koulutetaan jatkuvasti, ja pidetään huolta siitä, että he ymmärtävät miten esimerkiksi haastattelijan toiminta ei pääse vaikuttamaan tuloksiin”, Ahti-Miettinen sanoo.
”Meillä on pitkät perinteet siitäkin, miten otostilastoista voidaan saada mahdollisimman edustavia”, hän lisää.
Data kuntoon monin keinoin
Kaikki aineisto tarkastetaan ennen julkaisemista. Myös yritysten ja viranomaisten toimittamiin aineistoihin voi joskus mahtua virheitä tai puuttuvia tietoja, kun tietomassat ovat suuria. Esimerkiksi yrityksiä koskeva tieto pitää yhdistää Tilastokeskuksen käyttämään tietokehikkoon y-tunnuksen avulla. Jos osa tunnuksista puuttuu saadusta aineistosta tai on merkitty väärällä tavalla, oikea yritys ja sitä koskeva tieto pitää yhdistää muilla keinoilla, kuvailee projektipäällikkö Antti Santaharju. Joskus taas esimerkiksi liikevaihtoa koskeva tieto on annettu vahingossa tuhansina euroina kun on pyydetty euroja, ja tällainen virhe on korjattava.
Tilastollisin menetelmin, eli esimerkiksi todennäköisyyden pohjalta, voidaan etsiä aineistosta poikkeuksellisen suuria tai pieniä lukuja, jotka on syytä tarkistaa. Puuttuvia tietoja taas voidaan etsiä esimerkiksi muista lähteistä.
Santaharjun mukaan monia näistä korjauksista voidaan tulevaisuudessa yhä useammin tehdä automaattisesti.
Kriteerit ja lait antavat selkänojan
Laatutyön taustalla ovat myös lainsäädäntö ja erilaiset laatukriteerit ja eettiset periaatteet.
”Tilastokeskuksen käyttämät Suomen virallisen tilaston laatukriteerit pohjautuvat asetuksiin, ja olemme sitoutuneet niiden noudattamiseen”, Ahti-Miettinen painottaa.
Tilastokeskusta sitovat myös YK:n tilastokomission määrittämät virallisen tilaston perusperiaatteet ja direktiivi Euroopan tilastoista. Tilastokeskuksen ammattieettiset periaatteet noudattavat Kansainvälisen tilastoinstituutin (International Statistical Institute, ISI) ammattietiikkajulistusta. Se sisältää tilastoalaa velvoittavat eettiset periaatteet yhteiskuntaa, asiakkaita ja kumppaneita kohtaan.
Arviointi ja avoimuus tukevat luottamusta
Jotta laatu ei jää julistuksiksi, sitä myös arvioidaan ja varmistetaan jatkuvasti erilaisilla tavoilla. Tilastokeskus itse ”läpivalaisee” noin kahdeksan tilastoa vuosittain – silloin omat asiantuntijat arvioivat toisten tekemää työtä ja työprosesseja, ja näin saadaan tietoa prosessien toimivuudesta.
Euroopan tilastovirasto Eurostat taas tekee tilastokohtaisia tarkastuksia, joilla se valvoo, että kyseinen tilasto tehdään asetusten mukaisesti.
”Noin viiden-kuuden vuoden välein koko Euroopan tilastojärjestelmä vertaisarvioidaan arviointitiimien avulla. Silloin myös esimerkiksi mediaa, tutkimuslaitoksia ja ministeriöitä haastatellaan, ja se on iso ponnistus. Seuraava kierros on määrä tehdä vuosina 2021–2022”, Ahti-Miettinen lisää.
Kun laatu on kunnossa, tarvitaan vielä yksi askel, jotta yleisö voi luottaa tilastojen laatuun: avoimuus. Niinpä tilastojen tietolähteet, laadintamenetelmät ja menettelytavat julkaistaan kunkin tilaston ohesta löytyvässä laatuselosteessa, usein myös vielä tarkemmassa menetelmäkuvauksessa. Tilastossa mahdollisesti vuosien varrella tehtävät muutokset perustellaan. Toimintaperiaatteet ja luonnollisesti myös Tilastokeskusta koskeva lainsäädäntö ovat nekin julkisia.
Kolikon toinen puoli on tietosuoja. Yksittäisiä ihmisiä tai yrityksiä koskevat tiedot ovat luottamuksellisia, niiden suojaamisesta huolehditaan tarkkaan ja niitä saa käyttää vain tilastollisiin tarkoituksiin.
Ja jos kaikesta huolimatta julkaistusta tilastosta tai vaikka tuloksia esittelevästä kaaviosta löytyy joskus virhe, se korjataan nopeasti ja avoimesti, Ahti-Miettinen ja Storgårds toteavat.
Lue lisää:
Suomen virallisen tilaston laatukriteerit
Tilastokeskuksen ammattieettinen opas