Uutisia 31.3.2022
Vieraskielisten määrä kasvoi ennätyksellisen paljon vuonna 2021 – venäjää puhuvat suurin vieraskielisten ryhmä
Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa viime vuonna yli 25 000 henkilöllä. Kasvu oli suurinta ainakin 40 vuoteen. Samaan aikaan suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni lähes 11 000:lla. Suomen väkiluvun kasvu perustui siten kokonaan vieraskieliseen väestöön.
”Vieraskielisten määrää kasvattavat sekä Suomeen muuttaneet että Suomessa syntyneet vieraskieliset”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoo.
Vieraskielisten osuus väestöstä oli vuoden 2021 lopussa 8,3 prosenttia, joka on tilastohistorian korkein luku.
”Kotimaisia kieliä puhuvien määrän lasku on jatkunut jo kahdeksan vuoden ajan. Vuonna 2021 lasku oli hieman edellisvuosia pienempää”, Rapo sanoo.
Vieraskielisten osuus vaihtelee maakunnittain. Suhteellisesti ja määrällisesti eniten vieraskielisiä asui vuoden lopussa Uudellamaalla, jossa heidän väestöosuutensa oli 15,5 prosenttia. Vieraskielisten osuus oli matalin Etelä-Pohjanmaalla, 2,6 prosenttia.
Vuonna 2021 eniten kasvanut vieraskielisten ryhmä olivat venäjää puhuvat. Venäjänkielisten määrä kasvoi noin 3 400:lla ja oli yhteensä 87 552. Venäjänkieliset muodostivat Suomen suurimman vieraskielisten ryhmän.
Espoon väkiluku kasvoi eniten, Kouvolassa suurin lasku
Vuonna 2021 kaikkiaan 94 kuntaa onnistui kasvattamaan väkilukuaan. Edeltävänä vuonna väkiluku kasvoi 89 kunnassa ja kaksi vuotta aiemmin vain 54 kunnassa.
”Kasvavien kuntien määrässä trendi on ollut aiemmin laskeva. Koronan alettua suunta näyttää kääntyneen ainakin hetkellisesti. Se, jatkuuko tilanne samanlaisena tulevina vuosina, riippuu maahanmuutosta ja maan sisäisen muuttoliikkeen kehityksestä. Pitkällä aikavälillä koko maan väkiluvun mahdollinen lasku heijastuu tietysti myös kasvavien kuntien määrään.”
Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Espoossa, 4 336 henkilöllä. Seuraavina tulivat Tampere (3 214) ja Oulu (2 224). Helsingissä kasvu jäi 1 537 henkilöön. Kasvu oli pienintä sitten vuoden 2004.
”Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kasvu perustui yksinomaan vieraskielisiin. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien määrä väheni Helsingissä 3 326 henkilöllä, mikä on suurin vähennys ainakin 30 vuoteen.”
Vähintään 50 000 asukkaan kunnista väkiluku kasvoi 15:ssa ja väheni kuudessa. Määrällisesti eniten väkiluku laski Kouvolassa, 733 henkilöllä ja Mikkelissä, 461 henkilöllä.
Kouvolan väkiluku on viimeisen viiden vuoden aikana pienentynyt vajaalla 5 000 asukkaalla. Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteen mukaan Kouvolan väkiluku laskee 2030-luvulla alle 70 000:n.
Lisätietoja: Väestörakenne 2021 -tilastojulkistus
Yliaktuaari Markus Rapo p. 029 551 3238, markus.rapo@stat.fi