Uutisia 12.11.2015
Viikonloppuisin vietetään entistä vähemmän aikaa ystävien ja perheen kanssa
Ajankäyttötutkimus osoittaa, että työssäkäyvät suomalaiset viettävät viikonloppuisin aiempaa vähemmän aikaa yhdessä muiden kanssa. Tuttavien tapaaminen sunnuntaisin on vähentynyt puoleen siitä, mitä se oli 1980-luvulta. Myös perheen kanssa seurustellaan viikonloppuisin aiempaa vähemmän. Entistä harvempi suomalainen osallistuu viikonloppuisin myöskään vapaaehtois- ja järjestötoimintaan.
Suomalaiset viettävät sekä arkena ja viikonloppuisin yhä enemmän aikaa yksin tietokoneen parissa ja televisiota katsellen. Tietokoneen parissa vietetään sunnuntaisin aikaa keskimäärin 41 minuuttia, arkisin ja lauantaisin noin puoli tuntia. Television katselu on lisääntynyt viime vuosikymmeninä sunnuntaisin parillakymmenellä minuutilla ja lukeminen vähentynyt saman verran.
Viikonloppu on useimmille suomalaisille kuitenkin edelleen ansiotyöstä vapaata aikaa: viikonloppuna työskentelevien osuus oli vuonna 2010 samalla tasolla kuin 1980-luvulla. Viikonlopun ajankäyttö eroaa myös edelleen arkipäivistä ja viikonlopun päivillä on oma ominaispiirteensä. Lauantai on viikon ”huoltopäivä” ja sunnuntai viikon lepopäivä.
Sunnuntaina nukutaan lähes kaksi tuntia enemmän kuin arkipäivinä ja tunti enemmän kuin lauantaina. Viikonloppuna myös liikutaan ja ulkoillaan parikymmentä minuuttia enemmän kuin arkisin.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen julkaisemasta uudesta artikkelikokoelmasta Ajassa kiinni ja irrallaan – Yhteisölliset rytmit 2000-luvun Suomessa, jossa hahmotetaan ajan, ajankäytön ja teknologioiden näkökulmasta suomalaisen yhteiskunnan muutosta.
Eteläisessä Euroopassa nukkumisen ja ruokailun rytmit erilaisia kuin pohjoisessa
Eri maiden välillä löytyy selviä eroja ajankäytön rytmeissä. Kansainvälisen ajankäyttötutkimuksen aineiston avulla on tarkasteltu arjen ja viikonlopun vuorokausirytmejä Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Suomessa.
Espanjalaisista noin puolet on hereillä sekä arkena että viikonloppuna vielä puolen yön aikaan. Suomalaisista ja ruotsalaisista on puolen yön aikaan nukkumassa arkisin ja viikonloppuisin jo valtaosa.
Noin joka kymmenes espanjalainen nukkuu päiväunet sekä arkisin että viikonloppuisin noin kello 16 aikaan. Myös italialaiset ja ranskalaiset nukkuvat päiväunia, mutta Suomen, Ruotsin ja Iso-Britannian ajankäyttöaineistoista ei voida havaita erityistä päiväuniaikaa.
Ruokailurytmien erot ovat eteläisen Euroopan ja pohjoisten maiden välillä vieläkin suuremmat kuin erot nukkumaanmenoajoissa. Espanjassa, Italiassa, Ranskassa ateriat syödään sekä viikonloppuisin että työpäivinä pitkälti samoihin aikoihin. Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa yhdenmukaisuus arjen ruokailuajoissa ei ole yhtä selkeä, ja viikonloppuisin yhtenäisiä kansallisia rytmejä ei voida juurikaan havaita.
Ruokailu viikonloppuisin eri maissa, 20–74-vuotiaat
Artikkelit valottavat ajankäytön muutoksia
Ajassa kiinni ja irrallaan - Yhteisölliset rytmit 2000-luvun Suomessa -julkaisun artikkeleissa käsitellään muun muassa viikonlopun ajankäyttöä, kiireen kokemuksia, epätyypillisten työaikojen vaikutusta lasten kanssa vietettyyn aikaan, yhdessä vietetyn ajan muutoksia sekä lasten ja nuorten median ja tietokoneen käytön muutoksia. Lisäksi tarkastellaan ajankäyttötietojen käyttöä ilmansaasteille altistumisen arvioimisessa ja energiainfrastruktuurin luomia aikajärjestyksiä.
Useimmat julkaisun artikkeleista pohjautuvat Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen tietoihin.
Kirjoittajat ja toimittajat ovat Aalto-yliopiston, Edinburghin, Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Ilmatieteen laitoksen, Metallityöväen Liiton ja Tilastokeskuksen tutkijoita ja asiantuntijoita.
Lähde: Ajassa kiinni ja irrallaan - Yhteisölliset rytmit 2000-luvun Suomessa. Tilastokeskus. Hinta 59 euroa. Julkaisu on tilattavissa Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokirjakaupasta.
Lisätietoja: erikoistutkija Hannu Pääkkönen 029 551 3229, tutkimuspäällikkö Mirja Liikkanen 029 551 3212
Ajankäyttötutkimuksen kotisivu