Tiedosta tulevaisuus -podcast: Tiedon visualisointi

Tunnusmusiikki soi

Tero Kekki: Tietoa on nyky-yhteiskunnassa entistä enemmän ja helpommin tarjolla, mutta samaan aikaan liikkeellä on myös aiempaa enemmän väärää tietoa. Tilastotieto sinänsä ei äkkiseltään kuulosta kovinkaan seksikkäältä aiheelta, mutta se kätkee kuitenkin sisälleen paljon mielenkiintoisia havaintoja meistä ja meidän tavastamme elää. Miten tämä tieto saadaan kaikkien ulottuville niin, että se on mahdollisimman ymmärrettävää? Siitä me puhumme nyt.

Tunnusmusiikki soi

Tero Kekki: Tämä on tilastokeskuksen Tiedosta tulevaisuus -podcast, jossa puhutaan tiedon hausta, tilastoinnista ja tiedon visualisoinnista. Minä olen Tero Kekki, tervetuloa mukaan.

Tunnusmusiikki soi

Tero Kekki: Tilastokeskuksen tietopalvelusuunnittelija Kim Huuhko, tervetuloa tähän podcastiin.

Kim Huuhko: Kiitoksia.

Tero Kekki: Mennään heti asiaan. Miksi tietoa on hyvä visualisoida?

Kim Huuhko: Sitä on hyvä visualisoida, koska ihminen omaksuu helpommin tällaiset kuvalliset viestit kuin kirjoitetun tekstin tai numerot.

Tero Kekki: Eli se on sitä tiedon jalostamista ja sen saavutettavuuden parantamista?

Kim Huuhko: Kyllä. Se on näiden lukujen havainnollistamista.

Tero Kekki: Onko tilastojen visualisointi taidetta?

Kim Huuhko: Ei, ei se ole taidetta. Tilastografiikan tehtävä on oikeastaan vain näyttää näiden lukujen väliset kokosuhteet juuri oikeassa suhteessa näiden visuaalisten elementtien kautta. Tilastografiikan ei tarvitse varsinaisesti näyttää hienolta, toisin kuin muun visualisoinnin.

Tero Kekki: No jos ajatellaan nykyistä tietoyhteiskuntaa, niin tietoa pyritään visualisoimaan entistä enemmän ja viestintä on entistä visuaalisempaa. Voisiko ajatella, että tähän tilastovisualisointiikin voitaisiin lisätä ripaus taidetta ja miettiä sitä siitäkin tulokulmasta?

Kim Huuhko: No se vähän niin kuin sotii sitä tilastografiikan tehtävää vastaan. Eli kannattaisi pitää  nämä asiat erillään, koska tilastografiikan tehtävä on todellakin nostaa niitä datan rakenteita esiin ja kaikki turha koristelu vie huomiota siltä keskeisimmältä tehtävältä.

Tero Kekki: Niin, tilastokuvilla on useita eri tehtäviä. Kiteytä lyhyesti mitä kaikkia tehtäviä näillä kuvilla on.

Kim Huuhko: Minun näkökulmasta  niillä oikeastaan on vain tämä yksi keskeinen tehtävä, eli nimenomaan näyttää nämä lukujen väliset suhteet oikeassa suhteessa. Se on se tehtävä ja se pitäisi olla kirkkaana mielessä aina tilastokuvioiden tekijällä.

Tero Kekki: No voidaanko näillä tilastokuvilla johtaa ihmisiä harhaan tai valehdella, tai voidaanko niitä tulkita väärin?

Kim Huuhko: No ilman muuta voidaan. Tilastokuviot on vain joukko sovittuja esitystapoja, eli se on käytännössä kieli siinä missä muutkin. Ja niin kuin me voidaan valehdella kirjoitetulla tekstillä tai puhutulla puheella niin aivan samalla tavalla voidaan valehdella myös tilastokuvioilla.

Tero Kekki: Mennään vielä hiukan sinun taustaasi. Olet tilastotieteilijä Helsingin Yliopistosta. Mikä sai sinut aikoinaan innostumaan nimenomaan tiedon visualisoinnista?

Kim Huuhko: No se tuli vähän luonnollisena osana työnkuvan kautta. Tarvittiin henkilöä pitämään koulutuksia ja konsultaatioita tilastojen esityksistä ylipäätään ja se tilastografiikka on yksi osa sitä.

Tero Kekki: Olet ollut jo parikymmentä vuotta Tilastokeskuksella töissä. Miten voisit luonnehtia miten visualisointi on näiden parinkymmenen vuoden aikana kehittynyt?

Kim Huuhko: No sanotaan että maailmallahan tulee koko ajan vastaan mitä mielikuvituksellisempia tapoja visualisoida asioita ja tuntuu että maailma on menossa siihen, että kaiken pitää näyttää mahdollisimman hienolta vain sen itsensä takia. Tässä on itselleni jäänyt rooli muistutella, että mikä se alkuperäinen tehtävä kuitenkin oli ja ehkä sen pitäisi olla se tärkein juttu, koska tilastografiikka on vain työväline, jolloin sitä pitäisi käyttää juuri siihen hommaan mihin se on alun perin luotu.

Tero Kekki: Eli työväline, ei itsetarkoitus.

Kim Huuhko: Juurikin näin. Ei ole tarkoitus syödä haarukalla keittoa vaan mieluummin käytettäisiin  lusikkaa.

Tero Kekki: Hyvä. Tässä valmistaudutaan näihin Tilasto-olympialaisiin. Onko Euroopan mailla suunnilleen sama käsitys mikä on tämän visualisoinnin merkitys? Onko meillä jotain eurooppalaisia normeja tähän visualisointiin?

Kim Huuhko: Eipä tule mieleen. Kyllä tilastotiede on vanha tieteenala ja pohjautuu jo monen sadan vuoden taakse nämä sovitut esitystavat, eli ei sinänsä mitään uutta auringon alla.

Tero Kekki: Hyvä. Mutta tähän loppuun sanon sinulle vielä kolme lyhyttä lausetta taikka sanaa ja kerro mitä niistä sinulle tulee välittömästi mieleen. Oletko valmis?

Kim Huuhko: Kyllä

Tero Kekki: Piirakka, tolppa ja käppyrä

Kim Huuhko: Ne on työkaluja tilastojen visualisoijan työkalupakissa. Niillä on kaikilla oma paikkansa ja tehtävänsä.

Tero Kekki: Instagram

Kim Huuhko: Vähän turhan tiivis tiedonvälitysformaatti. Hyvin harvoin tilastokuvio itsessään tyhjentävästi selittää sitä asiaa. Useimmiten ne vaatisivat rinnalleen sanallisen selityksen ja linkitykset taustoittavaan sisältöön eli kontekstiin.

Tero Kekki: Infograafi

Kim Huuhko: Vähän tallainen hankala yleistermi. Eli tosiaan infograafi ei sanana vielä ota mitään kantaa siihen itse sisältöön eli käytännössä sehän on vain, että jotain tietoa on visualisoitu jollain tavalla. Ja tämä mitä minä tässä edustan, on nimenomaan tilastotiedon visualisointi, jolloin puhutaan ihan tilastografiikasta ja siihen on olemassa kauan sitten sovitut pelisäännöt miten se tehdään oikein.

Tero Kekki: Hyvä. Ja Tilasto-olympialaiset lähestyvät. Annapa tähän loppuun muutama vinkki siitä, että mitä visualisoinnissa kannattaisi ottaa huomioon näissä Tilasto-olympialaisissa.

Kim Huuhko: Eli kussakin tuollaisessa yksittäisessä tilastovisualisoinnissa tulisi olla selkeät perustiedot, että mitä on mitattu, missä ja milloin. Eli siellä on otsikko ja yksikkömerkintä ja lähdeviite. Niihin pitäisi saada perustiedot. Ja sitten pyrkiä välttämään kaikkea turhaa koristelua. Toinen on sitten se, että tallaisena nyrkkisääntönä, että poimi ja nosta esiin tärkein. Älä yritä esittää kaikkea yksittäisellä kuvilla vaan käytä sitten mieluummin useita eri kuvioita eri asioiden selittämiseen. Eli useimmiten tallainen niin kuin yksi oivallus per yksi kuvio on hyvä lähtökohta.

Tero Kekki: Lokakuussa alkaa ilmoittautuminen neljänsiin Tilasto-olympialaisiin. Kyseessä on eurooppalainen tilastokilpailu, jonka järjestää EU:n tilastovirasto Eurostat.
Edellisen kerran yli 17 000 opiskelijaa osallistui kisoihin ja tänäkin vuonna mukana on 16 Euroopan maata. Kilpailu on tarkoitettu nuorille ja siihen voivat osallistua kaikki yläkoulussa, lukiossa tai toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat nuoret. Nyt on Suomen nuorilla mahdollisuus osoittaa, millaisista tilasto-osaajia meiltä löytyy.

Tunnusmusiikki soi

Päivitetty 20.10.2020