Kuluttajahintaindeksi uudistui

Tilastokeskus on uudistanut kuluttajahintaindeksiä. Kuluttajahintaindeksin perusajankohtaa päivitetään viiden vuoden välein, koska kotitalouksien kulutuksessa tapahtuu muutoksia. Uuden indeksin perusvuosi on 2010. Samalla indeksin painorakenne ja hintaseurannan hyödykekori on päivitetty vastaamaan uuden perusvuoden kulutusta.

Uudistuksessa indeksin hyödykekorista vaihtui noin 15 prosenttia. Uusia hyödykkeitä kuluttajahintaindeksissä ovat muun muassa nuudeli, muromysli, pekoni, lämminsavustettu kala, laktoositon maitojuoma, tuoreyrtti, energiajuoma, neulelanka, mikrokuituliina, pukukoru ja hopeinen kaulakoru. Indeksistä poistuivat muun muassa maustamattomat murot, maissilastut, naudan maksa, täysmaito, hiiva, vaatekangas, vaatekaappi, stereolaitteisto, kultaketju ja rannekello.

Indeksissä pyritään seuraamaan mahdollisimman edustavien hyödykkeiden hintakehitystä. Niinpä esimerkiksi lihahyytelö vaihtui lounassalaattiannokseen, autostereot navigaattoriin, muovipussi biojätepussiin, rullaluistimet kävelysauvoihin, naisten huivi kaulaliinaan ja huonekalun korjaus kokoamispalveluun. Indeksissä seurataan kaikkiaan 483 hyödykkeen hintakehitystä. Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät kuluttajahintaindeksiä varten kuukausittain noin 50 000 hintatietoa 2 700 liikkeestä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti.

Indeksin painorakenne vastaa vuoden 2010 kulutusta

Kuluttajahintaindeksin 2010=100 painorakenne perustuu kansantalouden tillinpidon vuoden 2009 tietoihin, jotka on päivitetty vastaamaan vuoden 2010 yksityisen kulutuksen arvoa. Vuonna 2010 yksityisen kulutuksen arvo oli 83,3 miljardia euroa. Aikaisempana perusvuonna 2005 kulutuksen arvo oli 70,4 miljardia euroa ja vuonna 2000 vastaavasti 56,5 miljardia euroa.

Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakennevertailu, prosenttia

Liikenteen ja viestinnän paino-osuudet pienenivät eniten. Liikenne-ryhmässä erityisesti autojen paino-osuus supistui. Viestinnässä sekä puhelimien että puheluiden osuus yksityisestä kulutuksesta on pienempi kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden hyödykkeiden hintojen muutokset vaikuttavat aiempaa vähemmän kuluttajahintaindeksiin.

Paino-osuudet lisääntyivät eniten asumismenoissa. Tässä ryhmässä etenkin uusien asuntojen ja sähkön paino-osuudet kasvoivat. Näiden hinnanmuutokset vaikuttavat siten aiempaa enemmän kuluttajahintaindeksiin.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin perusvuosi säilyi ennallaan

Tilastokeskus on uudistanut myös Euroopan tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin perusvuotena säilyy 2005.

Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskäsitteeseen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa vajaat 90 prosenttia kansallisesta indeksistä.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi 2011, tammikuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mari Ylä-Jarkko (09) 1734 3310, Christina Telasuo, (09) 1734 3472, Juhani Pekkarinen (09) 1734 3476

Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar

Linkit:
Kuluttajahintaindeksin tilastojulkistus
Kuluttajahintaindeksi uudistui, katsaus