Uutisia 11.3.2013
Työttömyysaste ei kerro nuorten syrjäytymisestä
Kaikkialla Euroopassa talouskriisi lisäsi nuorten työttömyyttä enemmän kuin muiden ikäryhmien työttömyyttä, kirjoittaa yliaktuaari Liisa Larja Hyvinvointikatsaus-lehdessä 1/2013. Suomessa nuorten työttömyysaste pysyi aina vuoteen 2010 asti hieman EU:n keskiarvon yläpuolella. Vuonna 2012 työttömyysaste laski Suomessa alle 20 prosenttiin, mutta oli EU-maissa keskimäärin 23 prosenttia. Viime vuonna espanjalaisten nuorten työttömyysaste oli jo yli 50 prosenttia.
Työttömyysaste ei ole kuitenkaan kovin hyvä tapa kuvata nuorten elinoloja eikä verrata eri maiden nuorten elinoloja toisiinsa. Eräissä maissa kuten Pohjoismaissa ja Alankomaissa suuri osa työttömistä nuorista on opiskelijoita, ja myös pitkäaikaistyöttömyys on erilaista eri maissa. Nuorten työttömyys pitkittyy useimmiten Itä- ja Etelä-Euroopassa.
Jotta opiskelijoiden suuri osuus nuorista ikäluokista tulisi entistä paremmin huomioon otetuksi, on nuorisotyöttömyyden sijaan alettu käyttää ns. NEET-astetta. NEET-lyhenteellä (Not in Emplyment, Education or Training) viitataan sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa eivätkä kurssilla. Vuonna 2011 NEET-ryhmään kuului Suomessa noin 58 000 nuorta eli 9 prosenttia 15−24-vuotiaista. Jos mukaan lasketaan vain ne nuoret, jotka omasta mielestään ovat työttömiä (eivätkä esimerkiksi hoida kotona lapsiaan tai ole työkyvyttömiä), laskee osuus 5 prosenttiin ikäluokasta (noin 31 000 nuorta).
NEET-asteen perusteella Euroopan kriisimaiden tilanne ei ole niin huono kuin työttömyysasteen perusteella voisi päätellä. Esimerkiksi Kreikan ja Espanjan nuorista NEET-ryhmään kuuluu vajaa 20 prosenttia 15–24-vuotiaista. Jos mukaan lasketaan vain omasta mielestään työttömät, pienenee joukko 12 prosenttiin ikäryhmästä. Suomessa NEET-aste on alkanut alentua talouskriisin jälkeen nopeammin kuin muualla Euroopassa keskimäärin. (Ks. oheinen kuvio.)
15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta (työttömyysaste), ilman työtä koulutusta tai kurssitusta olevien osuus ikäluokasta (NEET-aste) sekä itsensä työttömäksi määrittelevien NEET-nuorten osuus ikäluokasta EU-maissa ja Suomessa vuosina 2007–2011. Vuosikeskiarvo.*
Köyhyys- tai syrjäytymisriskin seuranta vaatii täydentäviä mittareita
Kansalaisten köyhyys- tai syrjäytymisriskiä kuvaava sosiaali-indikaattori AROPE on keskeinen strategisen tason mittari EU:n politiikassa. Sen suoraviivainen käyttö saattaa kuitenkin antaa vääränlaisen kuvan talouskriisin sosiaalisista seurauksista, kirjoittavat yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen ja erikoistutkija Hannele Sauli.
AROPE-indikaattori mittaa köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen uhkaa kolmen ulottuvuuden – pienituloisuuden, vakavan materiaalisen puutteen ja vajaatyöllisyyden − avulla. Indikaattorin mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriski on kasvanut eniten talouskriisin koettelemissa Välimeren ja Baltian maissa.
AROPE-indikaattori tuottaa kuitenkin osittain ristiriitaisia tuloksia ja sen osatekijät muuttuvat eri suuntiin. Suhteellinen pienituloisuus saattaa taloustaantumassa laskea keskitulon ja sen myötä pienituloisuusrajan putoamisen takia, vaikka pienituloisten toimeentulossa ei olisi tapahtunut muutoksia. Vakava materiaalinen puute taas ei reagoi kovin herkästi äkillisiin taloustaantumiin, ainoastaan vajaatyöllisyys lisääntyy merkittävästi. Koko AROPE-mittari heijastaa siis huonosti talouskriisin seurauksia.
AROPE:n osatekijöiden lisäksi onkin käytettävä muita mittareita talouskriisin kansalaisille aiheuttamien elinolosuhteiden muutosten havaitsemiseen. Vaihtoehtoisia mittareita ovat tiettyyn perusvuoteen kiinnitetty köyhyysraja ja kotitalouksien subjektiiviset arviot taloudellisesta toimeentulosta.
Kiinteällä köyhyysrajalla mitattu pienituloisuus alkoi lisääntyä Euroopan kriisimaissa ja Baltian maissa vuonna 2009. Samaan aikaan köyhyyden väheneminen pysähtyi Itä- ja Keski-Euroopan maissa. Vain Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa köyhyys jatkoi vähenemistään läpi kriisivuosien.
Talouskriisin aikana kotitalouksien selviytyminen yllättävistä menoista on vaikeutunut etenkin Baltian maissa ja lievemmin myös kriisimaissa, Isossa-Britanniassa, Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa. Pohjoismaista Islannissa kotitalouksien selviäminen yllättävistä menoista on vaikeutunut merkittävästi. Muissa Pohjoismaissa ennen kriisiä vallinnut myönteinen kehitys on pysähtynyt, samoin kuin läntisen Euroopan ranskan- ja saksankielisissä maissa.
Teemana eurooppalaisten elinolot ja talouskriisi
Uusimman Hyvinvointikatsauksen teemana on eurooppalaisten elinolot ja talouskriisi. Artikkeleissa tarkastellaan talouskriisin vaikutuksia mm. EU-maiden työllisyyteen, tulonjakoon, köyhyyteen, velkaantumisen ja asumismenoihin.
Tietoja artikkeleista ja niiden kirjoittajista löytyy myös Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Hyvinvointikatsaus-lehden voi tilata Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokirjakaupasta. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.
Lisätietoja:
Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala p. 09 1734 3604
Yliaktuaari Liisa Larja p. 09 1934 3461
Yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen p. 09 1734 3408
Erikoistutkija Hannele Sauli p. 09 1734 3497