Uutisia 3.6.2013
Vakituisesti asuttujen kesämökkien määrä kasvaa
Vuoden 2011 lopussa noin 13 000 vapaa-ajan asuinrakennusta oli ilmoitettu muuttoilmoituksella vakinaiseksi asunnoksi, ja niissä asui noin 24 000 henkilöä. Viime vuosina asuttujen vapaa-ajan asuntojen määrä on kasvanut 200−300 rakennuksella vuodessa, kirjoittaa yliaktuaari Arja Tiihonen Hyvinvointikatsaus-lehdessä 2/2013. Eniten vakinaisesti asuttuja vapaa-ajan asuntoja on Uudellamaalla ja Lapissa.
Vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot ovat yleensä uudempia ja tilavampia kuin muut vapaa-ajan asunnot. Vakinaisissa mökkiasujissa on yksin asuvia suhteellisesti enemmän kuin niiden joukossa, joiden mökki on vain kesämökkikäytössä. Noin puolet vakituisista asujista asuu mökissään yksin, kun muista kesämökkeilijöistä yksin asujia on joka viides. Lapsiperheitä vakituisesti vapaa-ajan asunnolla asuvista on noin viidennes.
Kaiken kaikkiaan vapaa-ajan asuntoja on Suomessa noin puoli miljoonaa, ja niillä on noin kaksi miljoonaa kävijää. Vuosittain valmistuu 3 000−4 000 uutta vapaa-ajan asuntoa. Vuonna 2011 noin kolmasosa mökinomistajista omisti mökkinsä kotikunnassaan, ja suurin osa, lähes 60 prosenttia, mökeistä sijaitsee tunnin ajomatkan päässä kotoa. Uusimaalaisten omistamat mökit sijaitsevat useimmiten muualla kuin asuinmaakunnassa, pääosin Etelä-Savossa, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä.
Joka toinen suomalainen seuraa yhteisöpalveluja
Joka toinen suomalainen on liittynyt vähintään yhteen internetin yhteisöpalveluun. Suosituin on Facebook, jossa ovat mukana lähes kaikki yhteisöpalveluihin liittyneet. Yhteisöpalvelut kuuluvat ennen kaikkea nuorten ja nuorten aikuisten elämään, kirjoittaa erikoistutkija Rauli Kohvakka. Naiset ovat jonkin verran kiinnostuneempia yhteisöpalveluista kuin miehet, ja naiset ovat myös aktiivisia verkkoyhteisöissään. Iän myötä verkkososiaalisuus vähenee ja satunnainen kommentointi ja pelkkä seuraaminen yleistyvät.
Yhteisöpalvelujen seuraaminen iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2012, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.
Verkkososiaalisuus kuuluu pikemminkin yksityiselämään kuin työn maailmaan. Verkkoyhteisöt ovat etenkin naisille tapa olla yhteydessä sukulaisten kanssa. Myös harrastusyhteisöihin kuuluminen on yleistä. Yhteisöpalvelujen käyttäjät ovat sitä mieltä, että palveluista on hyötyä myös työhön liittyvien kontaktien solmimisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa.
Teemana asuminen
Uusimman Hyvinvointikatsauksen teemana on asuminen. Artikkeleissa tarkastellaan asuntopolitiikkaa, asumisen monipaikkaisuutta, eurooppalaisten pienituloisten asumismenoja ja ahtaasti asumista, muuttoliikettä pääkaupunkiseudulla sekä maahanmuuttajien asuinoloja. Muita aiheita ovat mm. eurooppalaisten varallisuuserot, subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen ja verkkoystävyys.
Tietoja artikkeleista ja niiden kirjoittajista löytyy myös Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Hyvinvointikatsaus-lehden voi tilata Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokirjakaupasta. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.
Lisätietoja:
Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala p. 09 1734 3504
Yliaktuaari Arja Tiihonen p. 09 1734 3272
Erikoistutkija Rauli Kohvakka p. 09 1734 3448