8.2.2001

Lisätietoja: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos / Päivi Honkatukia (09) 1825 7871
Tilastokeskuksen vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Raiskausrikosten tekijä uhrille tuntematon neljäsosassa tapauksista

Neljäsosassa vuonna 1998 poliisin tietoon tulleista raiskaustapauksista tekijä oli ollut uhrille tuntematon. Toinen neljännes tapauksista oli tapahtunut tutustumistilanteissa, joissa uhri oli ollut vapaaehtoisesti tekijän seurassa. Osapuolet olivat esimerkiksi lähteneet yhdessä jatkoille ravintolaillan jälkeen jommankumman kotiin. Viidesosassa tapauksista tekijä ja uhri olivat olleet tuttavia: tekijät olivat olleet esimerkiksi puolison tai sukulaisten ystäviä, työtovereita tai naapureita. 14 prosentissa tapauksista tekijä ja uhri olivat olleet entisiä tai nykyisiä avo- tai aviopuolisoita, seurustelukumppaneita ja muutamissa tapauksissa lähisukulaisia. 11 prosentissa selosteista tekijän ja uhrin välinen suhde ei käynyt ilmi.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tutkimuksesta Ilmoitti tulleensa raiskatuksi. Siinä analysoitiin kaikki Suomessa vuonna 1998 tehdyt rikosilmoitukset väkisinmakaamisista ja niiden yrityksistä.

Kaupungeissa ilmoitetaan ja todennäköisesti tapahtuukin enemmän tuntemattomien tekemiä raiskausrikoksia kuin taajamissa ja maaseudulla.

Osapuolet olivat tyypillisesti nuoria: uhreista 70 prosenttia ja tekijöistäkin yli puolet oli alle 30-vuotiaita. Osaksi tästä syystä uhrit ja erityisesti epäillyt tekijät tulivat harvoin ylimmistä sosioekonomisista asemista, kun heidän taustatilannettaan verrataan koko väestöön. Osa epäillyistä tekijöistä vaikutti olleen jossain määrin sosiaalisesti syrjäytyneitä.

Suurin osa (61 %) raiskausrikoksista oli selosteiden mukaan uhrien itsensä ilmoittamia. Lisäksi ilmoittajina mainittiin joskus uhrin isä tai äiti, ystävä, lääkäri tai sairaanhoitaja, muu viranomainen tai uhrille ennestään tuntematon henkilö. Muutamissa tapauksissa raiskaus oli tullut ilmi muun tapauksen yhteydessä. Ilmoittajasta ei ollut tietoa 14 prosentissa tapauksista.

Kaksi kolmesta ilmoituksesta oli tehty heti raiskausrikoksen tapahduttua tai viimeistään seuraavana päivänä, 4 prosenttia muutamia päiviä myöhemmin, 3 prosenttia viikkoja tai kuukausia myöhemmin ja 2 prosenttia vuosia myöhemmin. Ilmoituksista 23 prosentissa ei ollut mainintaa asiasta.

On arvioitu, että suurin osa raiskauksista jää piilorikollisuudeksi. Tässä tutkimuksessa tietoja tekijän ja uhrin välisestä suhteesta verrattiin Tilastokeskuksen ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan yhteistyössä tekemän Usko, toivo, hakkaus -kyselytutkimuksen tuloksiin sekä Raiskauskriisikeskus Tukinaisen toiminnasta saatuihin tietoihin. Vertailun perusteella vaikuttaa siltä, että erityisesti tuttujen tekemästä ja lähisuhteissa tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta ilmoitetaan poliisille harvoin.

Tutkimuksen aineisto on kerätty poliisin rikosilmoitusten kirjaamisjärjestelmästä (RIKI-tietokanta). Tietokanta sisältää sekä standardoitua tietoa että poliisin vapaamuotoisesti kirjoittaman kuvauksen jokaisesta poliisin tietoon tulleesta tapauksesta. Ilmoituksia oli kaikkiaan 448, joissa oli 460 uhria ja 530 epäiltyä tekijää. Rikosilmoitusten tietoja on täydennetty Tilastokeskuksen muilla aineistoilla. Tutkimus on Tilastokeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen yhteishanke. Tutkimuksen on tehnyt VTT Päivi Honkatukia.

Lähde: Ilmoitti tulleensa raiskatuksi, 2001. Oikeus 2001:2. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus

Aiheesta järjestetään tiedotustilaisuus 8.2.2001 klo 10-11 Tilastokeskuksessa, Työpajakatu 13, Helsinki.