28.2.2001

Lisätietoja: kansantalouden tilinpito: Tuomas Rothovius (09) 1734 3360, Olli Savela (09) 1734 3316
julkisyhteisöjen alijäämä ja velka: Paula Koistinen-Jokiniemi (09) 1734 3362 skt.95@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala

Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 5,7 prosenttia

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 5,7 prosenttia vuonna 2000. Viime vuosi oli seitsemäs perättäinen kasvun vuosi. Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote lisääntyi 5,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 785 miljardia markkaa. Kansantulo asukasta kohti oli 125 000 markkaa.

Eniten bruttokansantuotetta lisäsi metalliteollisuuden 23 prosentin tuotannon kasvu. Erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuus lisäsi voimakkaasti tuotantoaan. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto oli runsaat 4 prosenttia edellisvuotista suurempi.

Talonrakentaminen lisääntyi 6 prosenttia. Asuinrakentaminen hidastui vuoden loppua kohden, muu talonrakentaminen kasvoi sen sijaan tasaisen vahvasti koko vuoden. Palvelutoimialojen tuotanto kasvoi 3 prosenttia edellisestä vuodesta.

Kansantalouden kysyntä oli viime vuonna edelleen vankasti viennin varassa. Viennin määrä kasvoi 18 prosenttia ja tuonti 13 prosenttia. Nettovienti selittikin 3,5 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteen 5,7 prosentin kasvusta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vienti ja tuonti kasvoivat 14 prosenttia.

Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna 3 prosenttia. Alkuvuonna kulutuksen kasvu oli hiukan nopeampaa kuin vuoden lopulla. Autokaupan kasvu oli aiempia vuosia hitaampaa ja lämmitysenergian kysyntä väheni loppuvuonna lämpimien säiden johdosta. Julkiset kulutusmenot kasvoivat viime vuonna puolisen prosenttia.

Investointien määrä kasvoi viime vuonna vajaat 5 prosenttia. Kone- ja kalustoinvestoinnit eivät ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvaneet, mutta piristyivät vuoden loppua kohti ja lisääntyivät viimeisellä neljänneksellä 10 prosenttia.

Yritysten toimintaylijäämä uuteen ennätykseen

Yritysten tulokset ylsivät uuteen ennätykseen. Yritysten toimintaylijäämä kasvoi 23 prosenttia ja oli 141 miljardia markkaa. Yritykset maksoivat parantuneesta tuloksesta myös ennätysverot ja -osingot. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 38 miljardia markkaa eli 30 prosenttia edellisvuotista enemmän. Osinkoja yritykset maksoivat 41 miljardia markkaa, 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 1999.

Yritysten rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto oli 42 miljardia markkaa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 29 miljardia markkaa.

Kotitalouksien reaalitulot lähes ennallaan

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 2,9 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien bruttotulot kasvoivat tuntuvasti, mutta välittömät verot kasvoivat enemmän, 16 prosenttia, minkä vuoksi nimellisten käytettävissä olevien tulojen kasvu jäi alhaiseksi. Kotitalouksien maksamien verojen kasvua selittävät ansiotulojen kasvu, luovutusvoitot ja optiot sekä kansantalouden tilinpidossa tehtävät ajoituskorjaukset.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 6,2 prosenttia eli enemmän kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste aleni 0,7 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli 3,7 prosenttia. Yhtä vähäistä säästäminen on viimeksi ollut 1980-luvun lopulla.

Julkisyhteisöjen ylijäämä 6,7 prosenttia bruttokansantuotteesta

Valtion rahoitusasema muuttui viime vuonna ylijäämäiseksi ensimmäistä kertaa vuoden 1990 jälkeen. Ylijäämä oli vajaat 26 miljardia markkaa. Ylijäämä oli markkamääräisesti suurempi kuin koskaan aiemmin. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna valtiontalouden ylijäämä on viimeksi ollut tätä suurempi vuonna 1976. Ylijäämä syntyi ennen kaikkea verotulojen poikkeuksellisesta kasvusta.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema kääntyi noin miljardi markkaa ylijäämäiseksi, kun edellisenä vuonna alijäämä oli 2 miljardia markkaa. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä oli vajaat 26 miljardia markkaa eli 5 miljardia markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Yhteensä julkisyhteisöjen nettoluotonanto eli niin sanottu EMU-ylijäämä oli 6,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, 52,5 miljardia markkaa, kun edellisvuonna ylijäämä oli 1,8 prosenttia. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka eli EMU-velka oli vuoden lopussa 44 prosenttia bruttokansantuotteesta eli 346 miljardia markkaa. Edellisen vuoden lopussa EMU-velka oli 46,9 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta oli viime vuonna 46,5 prosenttia OECD:n tilastoperusteiden mukaan. Edellisenä vuonna veroaste oli 46,2 prosenttia. Välittömät verot lisääntyivät huomattavasti, mutta välilliset verot ja sosiaaliturvamaksut kasvoivat vain vähän.

Lähteet: Kansantalouden tilinpito, ennakkotietoja 2000. Tilastokeskus
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina. Tilastokeskus