1.3.2001

Lisätietoja: Sari Karttunen (09) 1734 2963
Vastaava tilastojohtaja: Risto Lehtonen

Kulttuuri työllistää yhä useampia suomalaisia

Kulttuurin toimialoilla työskenteli vuonna 1998 noin 85 600 henkilöä, kun vuonna 1995 määrä oli 75 500. Vuonna 1998 kulttuurin toimialojen osuus työllisestä työvoimasta oli 4 prosenttia. Kulttuuritoimialoista eniten työllistivät sanoma- ja aikakauslehdet, 34 prosenttia. Seuraavaksi eniten työntekijöitä oli radio- ja televisiotoiminnassa sekä kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Kulttuurityövoima Suomessa 1970 - 1999 -julkaisusta.

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Kulttuurin toimialoilla työskentelevät 1998

Toimialaryhmä

Lukumäärä

%

Arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu sekä taide

4 672

5,5

Taidelaitokset

5 421

6,3

Taide- ja antiikkiliikkeet sekä antikvariaatit

423

0,5

Kirjastot, arkistot ja museot yms.

9 421

11,0

Kirjojen tuotanto ja jakelu

4 854

5,7

Sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu

29 361

34,3

Mainonta

7 024

8,2

Valokuvaus

3 219

3,8

Radio ja televisio

12 924

15,1

Elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu

2 294

2,7

Musiikin ja äänitteiden tuotanto ja jakelu

1 191

1,4

Huvipuistot ja pelit sekä muu viihde ja virkistys

4 779

5,6

Yhteensä

85 583

100,0

Tuoreimmat tiedot sekä ammateista että toimialoista on saatavissa väestölaskennasta vuodelta 1995, jolloin kulttuurin toimialoilla ja ammateissa työskenteli yhteensä 106 000 henkilöä. Tämä oli 5,5 prosenttia koko työllisestä työvoimasta. Kulttuurin toimialoilla työskenteli 75 500 henkilöä ja kulttuurin ammateissa 69 100 henkilöä - ryhmät ovat osin päällekkäisiä. 38 500 suomalaista työskenteli kulttuurisektorin ytimessä eli kulttuuriammatissa kulttuurin toimialalla.

Kulttuuriammatin harjoittajien määrä kasvoi vuodesta 1970 vuoteen 1995 lähes 65 prosenttia ja heidän osuutensa työllisestä työvoimasta nousi 2 prosentista 3,6 prosenttiin. Työllinen työvoima supistui tänä aikana 9 prosenttia. Erityisen voimakkaasti kasvoi kirjastojen, arkistojen ja museoiden työntekijöiden määrä, 2,5-kertaiseksi. Myös toimitustyötä tekevien sekä taide, muotoilu ja taidekäsityö -alalla ja mainonnan parissa työskentelevien määrä lähes kaksinkertaistui. Yksittäisistä ammattiryhmistä eniten kasvoi muiden taide- ja viihdealan työntekijöiden määrä (349 %). Naisten osuus kasvoi selvästi useissa kulttuuriammateissa. Vuosien 1970 ja 1995 välillä naisten osuus kulttuuriammateissa kasvoi 41 prosentista 51 prosenttiin.

Vuonna 1995 suurimmat kulttuuriammattiryhmät olivat graafinen työ sekä taide, muotoilu ja taidekäsityö. Kolmanneksi nousivat mainonnan ammatit.

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Kulttuuriammateissa työskentelevät 1995

Ammatti

Lukumäärä

%

Taide, muotoilu ja taidekäsityö

15 730

22,8

Toimitustyö

7 909

11,4

Valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka

3 999

5,8

Graafinen työ

16 149

23,4

Mainonta

10 619

15,4

Kulttuurihallinto, -tiedotus ja -ohjaus

5 875

8,5

Kirjasto-, arkisto- ja museotyö

8 817

12,8

Yhteensä

69 098

100,0

Kulttuurityövoima Suomessa 1970-1999 -julkaisussa tarkastellaan kulttuuriammattien ja -toimialojen työvoimaa yksityiskohtaisemmin vuosina 1995 ja 1998 sukupuolen, äidinkielen, iän, asuinpaikan, koulutustason, ammattiaseman, työnantajasektorin sekä tulojen mukaan. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen tekemiä väestölaskentoja ja työssäkäyntitilastoja. Kulttuurityövoimaksi on katsottu henkilöt, jotka harjoittavat kulttuuriammattia millä tahansa toimialalla tai työskentelevät kulttuurisella toimialalla missä tahansa ammatissa. Mukaan on laskettu laajaa määritelmää soveltaen kaikki kulttuuristen tuotteiden tai palveluiden tuotantoon ja jakeluun osallistuvat henkilöt.

Lähde: Karttunen, Sari: Kulttuurityövoima Suomessa 1970-1999. Kulttuuri ja viestintä 2001: 2. Tilastokeskus.