21.3.2001

Lisätietoja: Matti Laine (09) 1734 3307
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala

Kuntien talousarviot hieman viimevuotista optimistisempia

Talousarvioiden mukaan kuntatalouden kehitys jatkuu suotuisana tänäkin vuonna. Verotulojen ja valtionosuuksien lisäys ylittää käyttötalouden lisärahoitustarpeen. Vuosikatteiden koheneminen näkyy investointien kasvuna. Talouden elpyminen ei kuitenkaan koske kaikkia kuntia. Joka viides kunta odottaa vuosikatteensa jäävän negatiiviseksi. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen laatimasta kuntien talousarviotilastosta.

Kunnat arvioivat saavansa tänä vuonna verotuloja kaikkiaan 79,6 miljardia markkaa. Tämä ylittää viime vuodelle budjetoidut verotulot 5,2 miljardilla. Valtionosuudet kasvavat 1,7 miljardia markkaa. Vuosikatteiden odotetaan vahvistuvan 0,7 miljardilla, muut lisätulot hupenevat kasvaviin toimintamenoihin.

Kaikkiaan 92 kunnan toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Näiden kuntien yhteenlaskettu vuosikate on -219 miljoonaa markkaa. Viime vuoden talousarvioissa tällaisia kuntia oli 87, ja niiden yhteenlaskettu vuosikate oli -163 miljoonaa markkaa.

Investointeihin kunnat ovat varanneet 13,3 miljardia markkaa, mikä on 1,6 miljardia enemmän kuin viime vuoden talousarvioissa. Tulorahoituksen kasvusta huolimatta investointeja joudutaan rahoittamaan lainanottoa lisäämällä. Jos talousarvioissa ennakoitu kehitys toteutuu, kuntien pitkäaikainen velka lisääntyy tänä vuonna 2,5 miljardia markkaa.

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Tietoja kuntien talousarvioista 1998 - 2001, miljardia markkaa

1998

1999

2000

2001

Verotulot

67,8

70,6

74,4

79,6

Valtionosuudet

18,8

18,8

19,3

20,9

Vuosikate

2,1

2,9

3,9

4,6

Poistot ja arvonalentumiset

4,9

5,1

5,3

5,4

Tilikauden tulos

-2,5

-1,9

-1,0

-0,6

Investointimenot 1

10,6

10,8

11,6

13,3

Lainojen lyhennykset

3,7

3,9

3,6

3,3

Lainanotto

5,6

5,6

5,5

5,8

1 Jos kunnan investointimenoihin lasketaan mukaan ns. liikelaitosmallia noudattavien liikelaitosten investoinnit, olivat investoinnit 12,3 miljardia markkaa vuonna 1998, 12,8 miljardia vuonna 1999 ,13,7 miljardia vuonna 2000 ja 15,5 miljardia vuonna 2001.

Liikelaitosmallia noudattavat, kirjanpidollisesti eriytetyt liikelaitokset on talousarviotilastossa käsitelty Suomen Kuntaliiton talousarviosuosituksen mukaisesti (Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma, Helsinki 2000). Talousarviotilastoon sisältyy kunnalle tuloutettu korvaus liikelaitoksen peruspääomasta sekä kunnan ja liikelaitoksen väliset lainat, lainojen lyhennykset ja korot. Liikelaitoksen omat tulot ja menot, investoinnit ja lainat muilta kuin kunnalta jäävät sitä vastoin tilaston ulkopuolelle. Liikelaitosten erilaisen käsittelytavan vuoksi talousarviotilaston tiedot eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätöstilaston tietojen kanssa.

Lähde: Kuntien talousarviot 2001, Julkinen talous 2001:3. Tilastokeskus (ilmestyy viikolla 13).