11.6.2001

Lisätietoja: Matti Laine (09) 1734 3307
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala

Kuntatalous vahvistui, kuntien väliset erot kasvoivat viime vuonna

Kuntien tilinpäätösten mukaan kuntasektorin talous kohentui edelleen viime vuonna. Kuitenkin lähes puolet kunnista ja kuudesosa kuntayhtymistä joutui ottamaan velkaa, myymään omaisuuttaan tai käyttämään säästöjään selviytyäkseen toiminta- ja rahoitusmenoistaan. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista.

Tilinpäätösten mukaan kuntien toimintakate heikkeni edellisestä vuodesta lähes 4,3 miljardia markkaa. Tämä voitiin kattaa verotulojen lisäyksellä. Verotuloja kirjattiin viime vuoden tilinpäätöksiin 76,4 miljardia markkaa, mikä on 4,8 miljardia enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionosuudet kasvoivat runsaat 0,9 miljardia markkaa. Kun rahoituskulut kasvoivat nettomääräisesti 0,5 miljardia, jäi vuosikatteiden lisäykseksi 1,0 miljardia markkaa. Kuntayhtymien vuosikatteet supistuivat 0,3 miljardia markkaa. Kunnissa vuosikate ylitti selvästi käyttöomaisuuden poistot, kuntayhtymissä se jäi hieman poistoja pienemmäksi.

Kaikkiaan 196 kunnan ja 35 kuntayhtymän vuosikate jäi miinukselle. Negatiivisten vuosikatteitten summa oli -553 miljoonaa markkaa. Vuotta aiemmin tällaisia kuntia oli 87 ja kuntayhtymiä 28, ja niiden vuosikatteitten summa oli -161 miljoonaa markkaa.

Asukasta kohti laskettuna kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli 2 600 markkaa, taajaan asuttujen kuntien 686 markkaa ja maaseutumaisten kuntien 59 markkaa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 2 049 markkaa, 918 markkaa ja 531 markkaa, joten taloustilanne on kohentunut kaupunkimaisissa kunnissa, mutta synkistynyt taajaan asutuissa ja varsinkin maaseutumaisissa kunnissa. Kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli 158 prosenttia poistoista, taajaan asuttujen kuntien 69 prosenttia ja maaseutumaisten kuntien vain 6 prosenttia. Kaikissa kuntaryhmissä oli sekä hyvin että huonosti selviytyneitä kuntia.

Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät käyttivät viime vuonna 17,0 miljardia markkaa, mikä on 2,8 miljardia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Käyttöomaisuutta myytiin 5,5 miljardilla markalla.

Kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät pitkäaikaisia velkojaan 4,6 miljardilla ja ottivat uutta lainaa 4,3 miljardia markkaa. Vuoden lopussa lainakanta asukasta kohti oli kaupunkimaisissa kunnissa 4 459 markkaa, taajaan asutuissa kunnissa 4 683 markkaa ja maaseutumaisissa kunnissa 4 202 markkaa. Koko maan keskiarvo oli 4 438 markkaa asukasta kohti.

Kuntien ja kuntayhtymien taloutta koskeva ennakkotilasto ei sisällä Ahvenanmaan kuntien ja kuntayhtymien tietoja.

Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedot 2000. Tilastokeskus

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstietoja vuodelta 2000, milj. mk. 1

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Kaupunki-
maiset kunnat

Muu-tos
%

Taajaan asutut kunnat

Muu-tos
%

Maaseutu-maiset kunnat

Muu-tos
%

Kaikki kunnat
yhteensä

Muu-tos
%

Kunta-
yhtymät

Muu-tos
%

+ Toimintatuotot

21 788

7,2

2 796

4,7

4 619

2,0

29 204

6,1

34 039

7,1

- Toimintakulut

71 861

6,6

16 254

4,1

24 365

3,6

112 480

5,6

32 480

8,4

= Toimintakate

-50 072

6,3

-13 458

4,0

-19 746

4,0

-83 276

5,4

1 559

-14,5

+ Kunnallisvero

38 908

3,9

8 604

-1,1

9 749

-3,0

57 262

1,9

+ Kiinteistövero

2 312

9,6

445

9,3

622

10,3

3 380

9,7

+ Osuus yhteisöveron tuotosta

11 600

35,0

1 718

18,3

2 457

8,3

15 776

28,1

+ Muut verotulot

21

-2,6

2

6,0

3

3,6

25

-1,5

+ Valtionosuudet

7 762

3,3

4 039

6,8

7 995

5,6

19 797

4,9

- Arvonlisäveron takaisinperintä

2 904

6,2

803

5,7

1 118

4,6

4 825

5,7

+ Rahoitustuotot

1 517

-2,0

257

-25,4

408

-13,4

2 183

-7,7

143

44,7

- Rahoituskulut

1 000

-3,8

220

5,7

302

20,6

1 522

1,6

488

20,6

= Vuosikate

8 145

27,7

585

-25,3

69

-89,1

8 799

13,0

1 213

-20,0

Poistot ja arvonalentumiset

5 155

2,5

852

3,4

1 073

5,8

7 081

3,1

1 334

12,9

Käyttöomaisuus-investoinnit

10 812

22,3

1 827

23,6

2 467

9,8

15 106

20,2

1 941

10,2

Rahoitusosuudet investointeihin

516

..

171

..

386

..

1 073

..

147

..

Käyttöomaisuuden myyntituotot

4 022

..

465

..

900

..

5 387

..

119

..

Antolainojen lyhennykset

1 212

11,1

158

-19,8

271

23,1

1 641

8,9

38

156,7

Lainananto

1 431

146,5

152

17,9

267

41,2

1 849

105,9

13

32,0

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset

2 397

-32,8

744

12,3

846

3,9

3 987

-21,0

604

-39,3

Pitkäaikaisten lainojen otto

1 891

-12,1

874

6,4

1 199

10,9

3 964

-2,2

317

23,5

Kassavarat 31.12.

11 011

..

1 446

..

3 269

..

15 725

..

2 911

..

Lainakanta 31.12.

13 969

..

3 993

..

4 915

..

22 877

..

1 538

..

Asukasluku 31.12.

3 133 257

0,7

852 573

-0,1

1 169 231

-0,9

5 155 061

0,2

Kaupunkimaisia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

Taajaan asuttuja ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000.

Maaseutumaisia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 % ja enintään 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.