Bruttokansantuote ei kasvanut toisella vuosineljänneksellä

Bruttokansantuote oli huhti-kesäkuussa vain 0,3 prosenttia suurempi kuin viime vuoden huhti-kesäkuussa. Edelliseen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote supistui. Talous kasvoi yhtäjaksoisesti vuoden 1993 loppupuolelta tämän vuoden kevääseen. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimista kansantalouden tilinpidon ennakkotiedoista.

Palvelutoimialojen kasvu jatkui, mutta alkutuotanto- ja jalostustoimialat supistuivat vuoden takaisesta. Metalliteollisuuden tuotanto pieneni vuoden toisella neljänneksellä 5 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto väheni prosentin vuoden takaiseen vertailuajankohtaan osuneesta lakosta huolimatta. Kiinteistö- ja liike-elämää palveleva toiminta lisääntyi 4 prosenttia ja rakentaminen sekä kaupan tuotanto prosentin.

Kotitalouksien kulutusmenot lisääntyivät runsaan prosentin. Kasvua hidasti uusien henkilöautojen hankintojen väheneminen viidenneksellä. Tuonti laski 4 prosenttia ja vienti runsaat 2 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit supistuivat prosentin. Näistä kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyivät puolitoista prosenttia.

Vuoden toisella neljänneksellä kansantalouden palkkasumma oli 7,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Yritysten toimintaylijäämä pieneni vastaavana aikana 3 prosenttia.

Huhti-kesäkuussa bruttokansantuote kasvoi EU:n tilastoviraston Eurostatin laatiman ennakon mukaan EU-alueella 1,7 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Bruttokansantuote sisältää kaikki ajanjakson aikana tuotetut tavarat ja palvelut. Bruttokansantuotteen määrän eli volyymin muutos tarkoittaa arvoa, josta on poistettu rahanarvon heikentymisen eli inflaation vaikutus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2001, 2. neljännes. Tilastokeskus