Internet-palvelut ja DVD-elokuvat joukkoviestinnän nopeimpia kasvajia vuonna 2000

Joukkoviestintämarkkinoiden koko oli noin 21 miljardia markkaa vuonna 2000. Edelliseen vuoteen verrattuna markkinat kasvoivat 4,8 prosenttia. Keskimääräistä nopeampaa kasvu oli sähköisessä viestinnässä. Yksittäisistä joukkoviestintäsektoreista nopeimmin kasvoivat DVD-tallenteet sekä online- ja Internet-palvelut. Graafisessa viestinnässä eniten kasvoi kirjojen myynti. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen joukkoviestintä- ja kulttuuritilastoista.

1990-luvulla joukkoviestintämarkkinat kasvoivat jonkin verran bruttokansantuotetta hitaammin. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna joukkoviestinnän osuus laski 1990-luvun aikana 3,1 prosentista 2,7 prosenttiin.

cellspacing="0" cellpadding="2"

Joukkoviestintämarkkinoiden muutokset 1999 ja 2000
	1999 milj. mk	2000 milj. mk	2000 Osuus, %	Muutos, % 1999 - 2000
Päivälehdet (7 - 4-päiväiset)	5 505	5 736	27,4	4,2
Muut sanomalehdet (3 - 1-päiväiset)	690	675	3,2	-2,2
Ilmaislehdet	490	505	2,4	3,1
Aikakauslehdet	3 650	3 750	17,9	2,7
Kirjat	2 470	2 655	12,7	7,5
Mainospainotuotteet	1 720	1 820	8,7	5,8
Graafinen joukkoviestintä yhteensä	14 525	15 141	72,4	4,2
Valtakunnallinen televisio- ja radiotoiminta	2 940	3 067	14,7	4,3
Osavaltakunnalliset ja paikalliset radiot	170	180	0,9	5,9
Kaapelitelevisio	375	410	2,0	9,3
Online- ja Internet-palvelut	310	380	1,8	22,6
Sähköinen viestintä yhteensä	3 795	4 037	19,3	6,4
Äänitteet	715	745	3,6	4,2
Videotallenteet DVD-tallenteet	422 23	415 70	2,0 0,3	-1,7 204,3
Elokuvateatterit	285	287	1,4	2,1
Cd-rom-tallenteet	200	215	1,0	7,5
Tallenneviestintä yhteensä	1 641	1 732	8,3	5,5
Joukkoviestintä yhteensä	19 965	20 910	100	4,8
Osuus bruttokansantuotteesta, %	2,8	2,7
Luvut ovat loppukäyttäjätasoisia. Niistä on poistettu päällekkäisten erien kertautuminen ja eri sektoreiden keskinäiset päällekkäisyydet. Joukkoviestinnän eri sektoreita kuvaavat luvut ovat siten toisensa poissulkevia. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin mutta eivät vientiä. Useiden alojen luvut ovat arvioita.

Kirjojen myynti lisääntyi

Graafisen, sähköisen ja tallenneviestinnän osuudet koko joukkoviestinnästä säilyivät lähes ennallaan. Graafinen viestintä on edelleen mediamarkkinoiden suurin lohko, jonka osuus vuonna 2000 oli 15,1 miljardia markkaa eli noin 73 prosenttia.

Kirjojen myynti lisääntyi viime vuonna selvästi. Kirjoja myytiin noin 2,7 miljardilla markalla, mikä oli 7,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kuluttajien parantunut taloudellinen tilanne ja kirjallisuuden viime vuosina saama runsas myönteinen julkisuus lienevät osaltaan vaikuttaneet myyntilukujen kasvuun.

Päivälehtien tuotot kasvoivat noin 4 prosenttia, mutta harvemmin ilmestyvien lehtien myyntituotot laskivat ja ilmoitustuottojen osuus supistui. Sanomalehtien ilmoitus- ja myyntituottojen kokonaisvolyymi oli 6,4 miljardia markkaa eli noin 30 prosenttia joukkoviestinnän kokonaismarkkinoista.

Aikakauslehdistön liikevaihto oli noin 3,8 miljardia markkaa, mikä oli vajaat 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Internet-palvelut kasvoivat

Sähköisessä viestinnässä kasvu oli viime vuonna nopeinta online- ja Internet-palveluissa. Vaikuttaa siltä, että erityisesti perinteiset mediatalot pystyivät kasvattamaan verkkopalveluidensa liikevaihtoa. Tosin selkeästi kannattavaan toimintaan niiden palveluista ylsivät vain harvat. Verkkopalveluiden myynnistä valtaosa tulee edelleen lähinnä ammattikäyttöön tarkoitetusta maksullisesta materiaalista.

Valtakunnallisen televisio- ja radiotoiminnan liikevaihto kasvoi noin 4 prosenttia. Kaupallisen televisiotoiminnan mainostulojen kasvu (4%) oli Suomen Gallup-Median mukaan selvästi hitaampaa kuin mediamainonnan keskimääräinen kasvu (7%).

Kaupallisten osavaltakunnallisten ja paikallisten radioiden tulot kasvoivat noin 6 prosenttia. Kaapelitelevisiotoiminnan tulot kasvoivat selvästi keskimääräistä nopeammin eli noin 9 prosenttia, vaikka kaapeliliittymien määrän kasvu oli varsin maltillista.

Elokuvatallenteiden myynti kasvoi, mutta elokuvateattereiden kasvu pysähtyi

Dvi-tallenteiden myynti käynnistyi Suomessa varsinaisesti vuonna 1999. Myyntiluvut kolminkertaistuivat vuonna 2000. Voimakas myynnin kasvu ei kuitenkaan juuri heikentänyt videotallenteiden myyntilukuja. Niinpä video- ja DVD-tallenteiden yhteenlaskettu myynti kasvoi noin 10 prosenttia. Elokuvateattereiden katsojamäärien kasvu sen sijaan pysähtyi ja elokuvateattereiden tuototkin jäivät suurin piirtein edellisen vuoden tasolle.

Äänitemyynti kasvoi noin 4 prosenttia. Tuottajien ja tekijänoikeuksien omistajien esittämien arvioiden mukaan piraattikopioiden levitys on edelleen merkittävin markkinoiden kasvua heikentävä tekijä.

Cd-rom-tallenteiden kysyntä on tasaantunut ennakoitua nopeammin. Vaikka niiden myynnin prosentuaalinen kasvu vuonna 2000 oli hieman keskimääräistä suurempaa, jäi markkamääräinen kasvu varsin vaatimattomaksi.

Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia. Niistä on poistettu päällekkäisten erien kertautuminen ja eri sektoreiden keskinäiset päällekkäisyydet. Joukkoviestinnän eri sektoreita kuvaavat luvut ovat siten toisensa poissulkevia. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin mutta eivät vientiä.

Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus (ei julkaisua)