11.2.2004
Lisätietoja: Riikka Rautanen (09) 1734
2375, riikka.rautanen@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat keskeyttävät useimmin
Tilastokeskuksen mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 6 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuoden 2001-2002 aikana. Eniten keskeyttäneitä oli toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja vähiten lukiokoulutuksessa.
Ammatillisen koulutuksen keskeytti 12 ja ammattikorkeakoulun 8 prosenttia opiskelijoista. Lukiokoulutuksen keskeyttäneitä oli 4 ja yliopistokoulutuksen keskeyttäneitä 5 prosenttia opiskelijoista. Osa keskeyttäneistä jatkoi toisella koulutussektorilla, esimerkiksi lukion opiskelija ammatillisessa koulutuksessa. Kun koulutussektoria vaihtaneet otetaan huomioon, keskeyttämisprosentit pienenevät.
Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen lukuvuonna 2001- 2002
>
| Koulutussektori | Keskeytti opinnot omassa
koulutussektorissaan % |
Vaihtoi koulutussektoria % |
Keskeytti kokonaan tutkintoon
johtavan koulutuksen % |
| Lukiokoulutus | 4,1 | 1,8 | 2,3 |
| Ammatillinen koulutus (toinen aste) | 12,3 | 1,5 | 10,9 |
| Ammattikorkeakoulukoulutus | 7,6 | 1,7 | 6,0 |
| Yliopistokoulutus | 5,3 | 0,5 | 4,8 |
| Yhteensä | 7,2 | 1,3 | 5,9 |
Miehet keskeyttivät opintonsa naisia useammin koulutussektorista riippumatta. Suurin sukupuolten välinen ero keskeyttämisessä oli ammattikorkeakouluissa, joissa miehistä 9 ja naisista 6 prosenttia keskeytti lukuvuonna 2001-2002.
Miesten ja naisten keskeyttäminen koulutussektoreittain lukuvuonna 2001-2002
Ammatillisessa koulutuksessa keskeytettiin eniten luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusalalla ja vähiten tietojenkäsittelyn koulutuksissa. Ammattikorkeakouluissa keskeyttäneitä oli selvästi keskimääräistä enemmän tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ja selvästi keskimääräistä vähemmän sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä kulttuurialalla. Yliopistokoulutuksessa keskeytettiin eniten matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla ja vähiten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla.
Lukiokoulutuksen keskeyttäminen oli yleisintä Lapissa ja vähäisintä Pirkanmaalla. Ammatillinen koulutus keskeytettiin useimmin Uudellamaalla, vähäisintä keskeyttäminen oli Kainuussa ja Ahvenanmaalla. Ammattikorkeakoulukoulutuksen keskeyttäminen oli yleisintä Pohjanmaalla ja harvinaisinta Itä-Uudellamaalla. Yliopistomaakunnista keskeyttämisosuus oli suurin Keski-Suomessa ja pienin Pohjois-Savossa.
Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen maakunnittain ja koulutussektoreittain lukuvuonna 2001-2002
>
| Koulutuksen sijaintimaakunta | Koulutussektori | |||
| Lukiokoulutus % |
Ammatillinen koulutus (toinen
aste) % |
Ammattikorkeakoulu-koulutus % |
Yliopistokoulutus 1) % |
|
| Uusimaa | 3,9 | 15,0 | 7,4 | 5,1 |
| Itä-Uusimaa | 4,4 | 9,6 | 4,7 | - |
| Varsinais-Suomi | 3,4 | 13,6 | 6,8 | 5,3 |
| Satakunta | 4,4 | 11,8 | 9,4 | 3,7 |
| Kanta-Häme | 4,5 | 14,4 | 8,6 | 4,3 |
| Pirkanmaa | 3,0 | 11,8 | 6,3 | 3,8 |
| Päijät-Häme | 3,9 | 14,0 | 5,8 | 0,0 |
| Kymenlaakso | 4,2 | 11,4 | 6,8 | 7,8 |
| Etelä-Karjala | 3,9 | 11,5 | 10,4 | 4,8 |
| Etelä-Savo | 4,0 | 12,0 | 6,8 | 6,1 |
| Pohjois-Savo | 3,4 | 11,6 | 7,0 | 3,2 |
| Pohjois-Karjala | 4,0 | 10,8 | 7,9 | 5,4 |
| Keski-Suomi | 4,5 | 10,8 | 8,7 | 8,3 |
| Etelä-Pohjanmaa | 3,5 | 9,5 | 7,3 | - |
| Pohjanmaa | 4,9 | 10,2 | 11,6 | 4,2 |
| Keski-Pohjanmaa | 4,0 | 10,7 | 7,4 | - |
| Pohjois-Pohjanmaa | 5,1 | 12,1 | 7,1 | 6,7 |
| Kainuu | 5,1 | 8,7 | 6,8 | 5,3 |
| Lappi | 5,3 | 12,8 | 8,5 | 5,3 |
| Ahvenanmaa | 2,8 | 8,7 | 8,6 | - |
| Yhteensä | 4,1 | 12,3 | 7,6 | 5,3 |
1) Itä-Uudellamaalla, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Ahvenanmaalla ei ole yliopistoa, mutta maakunnissa voidaan antaa yliopistokoulutusta yliopistojen sivupisteissä tai erillisissä yksiköissä.
Lähde: Oppilaitostilastot. Tilastokeskus.