8.7.2004
Lisätietoja: Olli Savela (09) 1734 3316, Raimo Nurminen (09)
1734 3367, Aili Simpanen (09) 1734 3338, skt.95@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö
Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2 prosenttia
Bruttokansantuotteen määrä kasvoi viime vuonna 2,0 prosenttia Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan. Helmikuussa julkaistujen ensimmäisten ennakkotietojen mukaan kasvu oli 1,9 prosenttia. Viime vuosi oli kolmas perättäinen vuosi, jolloin kasvu jäi hitaammaksi kuin laman jälkeisinä nopean kasvun vuosina.
Bruttokansantuote oli viime vuonna 143 miljardia euroa ja kansantulo henkeä kohti 22 800 euroa. Palkkojen ja sosiaalivakuutusmaksujen osuus kansantulosta kohosi edellisestä vuodesta prosenttiyksikön, 59,8 prosenttiin. Omaisuus- ja yrittäjätulojen osuus kansantulosta aleni 1,5 prosenttiyksikköä, 24,9 prosenttiin.
Kasvu kotitalouksien kulutuksen varassa
Talouden reaalikasvu oli viime vuonna pitkälti kotitalouksien kulutuksen varassa. Yksityisten kulutusmenojen määrä kasvoi viime vuonna 4,3 prosenttia. Erityisesti autoja, sekä uusia että käytettyjä, hankittiin viime vuonna runsaasti. Myös kodintekniikkaa ja vaatteita ostettiin selvästi aiempaa enemmän.
Julkiset kulutusmenot kasvoivat 1,6 prosenttia ja julkiset investoinnit 2,7 prosenttia. Sen sijaan yksityiset investoinnit vähenivät 3 prosenttia. Kansantalouden investointiaste aleni toista vuotta perättäin ja oli 18,2 prosenttia. Kone- ja kalustoinvestoinnit alenivat runsaat 10 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät 9 prosenttia, mutta muut talonrakennusinvestoinnit vähenivät saman verran. Erityisesti tehdasteollisuuden investoinnit vähenivät selvästi.
Viennin volyymi kasvoi runsaan prosentin, mutta koska vientihinnat alenivat, viennin arvo väheni 2 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi 2,6 prosenttia ja arvo yli 3 prosenttia. Vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhde heikkeni lähes 4 prosenttia.
Eniten kasvua palvelualoilla
Tuotanto kasvoi selvästi keskimääräistä nopeammin viime vuonna rahoitustoiminnassa, energiahuollossa ja kaupassa. Rahoitus- ja vakuutustoiminta kasvoi vajaat 12 prosenttia, energia- ja vesihuolto runsaat 10 prosenttia ja kauppa yli 5 prosenttia.
Teollisuuden tuotannon volyymi kasvoi 0,9 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi 2 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto sen sijaan aleni 0,2 prosenttia. Tähän vaikutti se, että sähköteknisen teollisuuden tuotanto kasvoi vain 0,7 prosenttia ja kulkuneuvojen valmistus väheni 9 prosenttia.
Talonrakentamisen arvonlisäys kasvoi 1,6 prosenttia. Maa- ja vesirakentaminen oli edellisen vuoden laajuista. Maatalouden tuotanto väheni 0,9 prosenttia, koska kasvinviljelyn sato jäi edellisvuotta pienemmäksi. Metsien hakkuut lisääntyivät 1,7 prosenttia.
Liikenteen kasvu jäi viime vuonna 1,8 prosenttiin ja liike-elämän palvelut lisääntyivät 2,3 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminta kasvoi prosentin, samoin koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Yritysten investoinnit vähenivät
Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto aleni 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Sen sijaan yritysten yrittäjätulo kasvoi vajaan prosentin vuodesta 2002, mutta jäi hieman alhaisemmaksi kuin vuosina 2000 ja 2001. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot, ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.
Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna 10 prosenttia.
Rahoituslaitosten saama korkokate säilyi edellisen vuoden tasolla. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat, mutta korkotaso aleni edelleen.
Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 5 prosenttia
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 5,5 prosenttia ja reaalisesti 5,0 prosenttia, mikä oli nopein kasvu kuuteen vuoteen.
Palkkatulot kasvoivat 3,8 prosenttia, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta. Myös kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia. Tulojen kasvusta huolimatta maksetut välittömät verot alenivat 0,7 prosenttia, joten verotus keveni selvästi.
Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,9 prosenttia eli vähemmän kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon muuttui positiiviseksi ja oli 0,4 prosenttia. Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi peräti 5 prosenttiyksikköä ja oli 74,6 prosenttia. Velkaantumisaste on vuoden lopun luottokannan suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.
Julkisyhteisöjen ylijäämä 3 miljardia euroa
Julkisyhteisöjen rahoitusasema oli viime vuonna 3 miljardia euroa ylijäämäinen eli puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Valtion rahoitusasema oli rahastojen ansiosta edelleen niukasti eli 250 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema heikkeni hieman ja oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen. Työeläkelaitosten ylijäämä oli 3,8 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä 0,3 miljardia euroa.
Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen laski prosenttiyksikön 44,9 prosenttiin. Sen sijaan julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kohosi prosenttiyksikön 51,1 prosenttiin.
Lähde: Kansantalouden tilinpito 2003. Tilastokeskus