Kainuu menettää eniten väestöä

Kainuun väkiluku pienenee vuoteen 2040 mennessä neljänneksen nykyisestä, jos muuttoliike jatkuu yhtä vilkkaana kuin viime vuosina, ilmenee Tilastokeskuksen uudesta väestöennusteesta. Seuraavaksi eniten väestö vähenee Etelä-Savossa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa, joiden väkiluku on ennusteen mukaan vuonna 2040 noin 15 prosenttia nykyistä pienempi. Suhteellisesti eniten väkiluku kasvaa Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Niiden väkiluku on ennusteen mukaan vuonna 2040 noin 15 prosenttia nykyistä suurempi.

Espoon väkiluku kasvaa ennusteen mukaan Suomen kunnista eniten vuoteen 2040 mennessä, 54 000 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvaa Helsingissä (39 000 hengellä), Vantaalla (31 000 hengellä), Tampereella (24 000 hengellä) ja Oulussa (21 000 hengellä). Määrällisesti eniten väkiluku pienenee Kajaanissa ja Lieksassa, jotka molemmat menettävät noin 6 000 henkeä. Väki vähenee merkittävästi myös Mikkelissä, Savonlinnassa, Imatralla ja Iisalmessa.

Koko maan väkiluku kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2028 asti, jolloin väkiluku on 5,45 miljoonaa. Vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän jo vuonna 2023, mutta nettomaahanmuuton on oletettu pitävän väestönkasvua yllä jonkin aikaa vielä sen jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu 6 000 henkeä.

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Seuraavat 10 vuotta osuus pysyy lähes samana. Alle 15-vuotiaiden lasten osuus väestöstä pienenee puolestaan nykyisestä 18 prosentista 15 prosenttiin. Työikäisten osuus väestöstä vähenee vuoteen 2040 mennessä nykyisestä 67 prosentista 58 prosenttiin. Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään.

Yli 85-vuotiaiden vanhusten osuus väestöstä nousee viime vuodenvaihteen 1,6 prosentista 5,0 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Heidän määränsä kasvaa nykyisestä 83 000:sta 270 000:een.

Tilastokeskuksen väestöennuste on demografinen trendilaskelma, jossa väestönkehityksen on oletettu jatkuvan viime vuosien kaltaisena. Ennustetta laadittaessa ei ole otettu huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Syntyvien määrän laskemisessa käytetyt hedelmällisyysluvut on pidetty nykytasolla koko ennustekauden. Kuolleisuuden on oletettu alenevan koko ennustejakson ajan 1980-luvun loppuvuosista 2000-luvun alkuvuosiin lasketun keskimääräisen vuotuisen muutoksen mukaisesti. Maassamuuton oletetaan jatkuvan samanlaisena kuin neljänä viime vuonna keskimäärin.

Maakuntien väestönkehitys ennusteen mukaan 2004 - 2040
Positiivisen väestönkehityksen maakunnat

Maakuntien väestönkehitys ennusteen mukaan 2004 - 2040
Negatiivisen väestönkehityksen maakunnat

Lähde: Väestöennuste 2004 - 2040. Tilastokeskus. Julkaisu ilmestyy joulukuussa 2004.
Lisätietoja StatFin-tilastopalvelusta Internetissä statfin.stat.fi

Tiedote PDF-muodossa.