28.10.2004
Lisätietoja: Paula Koistinen-Jokiniemi (09) 1734
3362
Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö
Yrityksillä ennätyksellinen rahoitusylijäämä vuonna 2003
Yritysten rahoitusylijäämää kuvaava nettoluotonanto oli Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon mukaan viime vuonna ennätyssuuri, lähes 8 miljardia euroa. Uutta velkaa yritykset ottivat vain hieman edellisvuotta enemmän. Samalla sijoitukset rahoitusvarallisuuteen kasvoivat ja reaali-investoinnit vähenivät. Valtaosa yritysten sijoituksista, nettomääräisesti lähes 7 miljardia euroa, suuntautui ulkomaisiin osakkeisiin, talletuksiin ja lainoihin. Myös yrityssektorin sisäiset sijoitukset olivat huomattavia.
Yritysten kokonaisvelka oli vuoden 2003 lopussa 380 miljardia euroa eli hieman edellisvuotta suurempi. Merkittävä osa yritysten velasta koostuu niiden osake- ja osuusvelasta. Sen arvo oli vuoden 2003 lopussa yhteensä 223 miljardia euroa, josta noteerattujen osakkeiden osuus oli 127 miljardia euroa. Ulkomaalaisten omistusosuus yritysten osakkeista ja osuuksista laski edellisvuodesta ja oli 95 miljardia euroa. Seuraavaksi suurimpia omistajia olivat kotitaloudet ja yritykset.
Vuoden 2003 aikana yritysten oman pääoman ehtoisen velan nettohankinta, jota rahoitustilinpidossa kuvaa yritysten osakevelkavirta, tyrehtyi lähes täysin. Tämä johtui toisaalta antien vähentymisestä, toisaalta omien osakkeiden takaisinostojen lisääntymisestä.
Yritysten osakevelkavirta 1997-2003*, miljardia euroa
Yritysten lainavelka oli vuoden 2003 lopussa yhteensä 104 miljardia euroa eli hieman suurempi kuin vuotta aiemmin. Myös lainasaamiset kasvoivat vuoden aikana.
Kotitalouksien rahoitusvarallisuus kasvussa, velat kasvavat edelleen
Kotitalouksien rahoitusvarallisuus oli vuoden 2003 lopussa yhteensä noin 147 miljardia euroa, josta talletuksia oli edelleen noin kolmannes. Osakkeita ja osuuksia kotitalouksilla oli nyt hieman enemmän kuin talletuksia. Noteerattuja osakkeita kotitaloudet omistivat yli 17 miljardin euron arvosta ja muita kuin noteerattuja osakkeita ja osuuksia lähes 34 miljardin euron arvosta. Loppuosa rahoitusvarallisuudesta koostui lähinnä yksilöllisen henki- ja vahinkovakuutuksen vakuutusteknisestä vastuuvelasta, josta kotitalouksilla oli saamisia 33 miljardia euroa.
Kotitaloudet hankkivat nettomääräisesti rahoitusvaroja noin 5 miljardilla eurolla. Eniten lisääntyivät pankkitalletukset ja vakuutustekniset saamiset. Vaikka kotitalouksien kiinnostus rahastosijoittamiseen kasvoi edelleen, rahastoihin sijoitettuna oli vain viitisen prosenttia kotitalouksien rahoitusvaroista.
Kotitalouksien velat ovat vuodesta 2001 alkaen kasvaneet rahoitusvaroja enemmän. Vuonna 2003 lainanotto jatkui vilkkaana: kotitaloudet ottivat uusia lainoja 6 miljardia euroa enemmän kuin maksoivat vanhoja pois. Kotitalouksien yhteenlaskettu velka oli vuoden 2003 lopussa 56 miljardia euroa.
Kotitalouksien asunto-osakkeita ei kansantalouden tilinpidossa tilastoida rahoitusvarallisuutena. Mikäli asunto-osakkeet laskettaisiin mukaan, kotitalouksien yhteenlaskettu rahoitusvarallisuus olisi vuoden 2003 lopussa merkittävästi nyt tilastoitua suurempi eli yhteensä 250 miljardia euroa.
Kotitalouksien rahoitusvarat 1997-2003*, miljardia euroa
Ulkomainen nettovelka väheni
Rahoitustilinpidon mukainen Suomen kansantalouden ulkomainen nettovelka pieneni entisestään ja jäi 30 miljardiin euroon. Ulkomaiset sijoittajat vähensivät sijoituksiaan suomalaisiin noteerattuihin osakkeisiin, mutta kiinnostus muihin arvopapereihin, etenkin Suomen valtion joukkovelkakirjoihin, kasvoi edelleen. Ulkomaille oli vuodenvaihteessa sijoitettuna suomalaisia rahoitusvaroja 238 miljardia euroa, kun vastaava luku oli vuoden 2002 lopussa noin 200 miljardia euroa. Eniten sijoituksiaan ulkomaille lisäsivät yritykset.
Rahoitustilinpito kuvaa kansantalouden kaikkien sektorien rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia. Rahoitustilinpitoa laaditaan kaikissa EU-jäsenmaissa Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 1995) mukaisesti. Tilastokeskuksessa rahoitustilinpitoa laaditaan kaikista sektoreista vain vuositasolla, mutta julkisyhteisöistä ja kotimaisista noteeratuista osakkeista on saatavissa myös neljännesvuosittaista tietoa.
Lähde: Rahoitustilinpito 1997-2003. Tilastokeskus