25.11.2004
Lisätietoja: Mirja Kosonen (09)
1734 3543, mirja.kosonen@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi (09) 1734 2257,
kaija.hovi@tilastokeskus.fi
Suomen kansallinen kasvihuonekaasujen raportointijärjestelmä
vakinaistuu -
Vuonna 2003 Suomen kasvihuonekaasupäästöt ylittivät 20 prosentilla
vuoden 1990 tason
Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2003 yhteensä 88,5 Mt CO2 (miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia). Päästöt ylittävät noin 20 prosentilla (15 Mt) vuoden 1990 tason, johon Suomen tulisi rajoittaa päästöt Kioton sopimuksen ensimmäisellä velvoitekaudella 2008-2012. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kokoaman vuoden 2003 päästölaskelman ennakkotiedoista.
Metaanipäästöt (CH4) ovat vähentyneet vuoden 1990 tasosta runsaan viidenneksen, mikä aiheutuu jätteidenkäsittelyn parannuksista ja karjatalouden supistumisesta. Vastaavasti myös dityppioksidin (N2O) päästöt ovat alentuneet, mihin on vaikuttanut peltojen typpilannoituksen väheneminen. Viime vuosina päästöjä on lisännyt voimakkaimmin fossiilisten polttoaineiden nopeasti kasvanut käyttö, kun suomalaiset energiantuottajat ovat myyneet kotimaan ohella pohjoismaisille sähkömarkkinoille hiilellä ja turpeella tuotettua lauhdutusvoimaa. Energian tuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2003 olivat 40 prosenttia suuremmat kuin vastaavat päästöt vuonna 1990. Liikenteen päästöt ovat tänä aikana kasvaneet vain 5 prosenttia.
Suomen kasvihuonekaasujen päästöt vuosina 1990 - 2003, Mt CO2 ekv.
Päästölaskelmien laadinnasta huolehtii Suomen kansallinen kasvihuonekaasujen arviointijärjestelmä, jonka toiminta käynnistyy nyt vakinaiselta pohjalta. Järjestelmän vastuuyksikkönä toimii Tilastokeskus, joka muun muassa vastaa vuosittaisten päästölaskelmien ja niihin liittyvien menetelmäraporttien tuottamisesta ja toimittamisesta YK:n ilmastosopimuksen sekä EU:n käyttöön. Nyt julkaistut vuoden 2003 päästötiedot raportoidaan tulosten vahvistuttua EU:n komissiolle tammikuun puoliväliin mennessä. Uusimmat päästötiedot löytyvät jatkossa helpoimmin Internet-sivuilta osoitteesta www.tilastokeskus.fi/kasvihuonekaasut.
Kansallinen kasvihuonekaasujen arviointijärjestelmä osa Kioton sopimusta
Kioton pöytäkirja edellyttää kasvihuonekaasujen rajoittamiseen sitoutuneita maita perustamaan pysyvän järjestelmän, joka tuottaa sekä ilmastosopimukselle että muille sopimuskumppaneille vertailukelpoista seurantatietoa Kioton pöytäkirjan velvoitteiden noudattamisesta. Suomen kasvihuonekaasujen arviointijärjestelmän kuvaus käsiteltiin ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmässä 19.11.2004. Suomen kasvihuonekaasujen arviointijärjestelmä käynnistyy vakinaiselta pohjalta Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisessa aikataulussa eli vuoden 2004 loppuun mennessä.
Kasvihuonekaasujen arviointijärjestelmään kuuluvat Tilastokeskus kasvihuonekaasujen inventaarion vastuuyksikkönä ja muut päästölaskentaan osallistuvat asiantuntijalaitokset Suomen ympäristökeskus (SYKE), Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Myös yhteistyö ilmastopolitiikasta vastaavien ministeriöiden kanssa on kiinteä osa arviointijärjestelmää. Järjestelmää ja siihen liittyviä sopimuksia on valmisteltu siihen kuuluvien tahojen yhteistyönä. Tilastokeskus on kehittänyt valmisteluprojektissa omaa osaamistaan ja järjestelmän toteutukseen tarvittavia voimavaroja.
Vahva osaaminen ja toimivat yhteistyöverkostot Suomen järjestelmän pohjana
Kioton sopimuksen mukaan kansallisten järjestelmien on oltava valmiina vuoden 2005 loppuun mennessä, joten Suomi on ollut ajoissa liikkeellä. Muilla EU-mailla vastaavan järjestelmän valmistelu on käynnissä. Järjestelmän nopea käynnistäminen Suomessa on ollut mahdollista, koska inventaariota on pohjustettu ja yhteistyöverkosto on luotu jo aiemmin ympäristöministeriön kaasutyöryhmässä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön viranomaisvastuita linjanneessa toimikunnassa.
Nopeaa käynnistymistä ja luotettavan järjestelmän rakentamista on tukenut myös kasvihuonekaasujen seurannan ja raportoinnin kytkeminen jo olemassa oleviin tietolähteisiin ja tiedonkeruuprosesseihin. Järjestelmässä käytetään energia- ja ympäristötilastoinnin tuottamia tietoja, maa- ja metsätalouden seurannan tietolähteitä sekä muuta julkishallinnon toiminnassa kertyvää tietoa, esimerkiksi ympäristölupien ja tulevan päästökaupan laitoskohtaisia päästöraportointeja.
Lähde: Kasvihuonekaasuinventaario 2003. Tilastokeskus
Tiedotustilaisuuden aineistot Internetissä:
www.tilastokeskus.fi/tup/tapahtumat/2004-11-25_kasvihuonekaasut.html