3.12.2004
Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Vesa
Hämäläinen (09) 1734 2594, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi
Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan laskevan vuonna 2004
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot nousivat Suomessa vuonna 2003 miltei 200 miljoonalla eurolla ja ylittivät 5 miljardin euron rajan. Menot kasvoivat 4 prosenttia, mikä oli likimain sama kuin vuotta aiemminkin. Tutkimusmenojen osuus bruttokansantuotteesta pysyi 3,5 prosentissa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2003 -tilastosta.
Yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden antamien tietojen sekä muiden laskelmien perusteella tutkimusmenojen arvioidaan kuitenkin vähentyvän vuonna 2004. Näillä näkymin menot laskisivat 50 miljoonalla eurolla ja bkt-osuus putoaisi alle vuoden 2000 tason.
Suomen osuus OECD-maiden yhteenlasketuista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on vain 0,7 prosenttia. Tutkimusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa kuitenkin kansainvälisesti vertaillen hyvin korkea. OECD-maista vain Ruotsissa bkt-osuus (4,3 %) oli Suomea korkeampi. Vuonna 2002 lähimpänä Suomen tasoa olivat Japanin (3,1 %), Islannin (3,1 %), Etelä-Korean (2,9 %) ja Yhdysvaltojen (2,7 %) bkt-osuudet. Eniten tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostettiin Israelissa, 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2002.
Kasvu kuitenkin jatkuu korkeakoulusektorilla
Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämismenot nousivat vuonna 2003 lähes 980 miljoonaan euroon. Kasvu oli noin 5,5 prosenttia. Lisäystä näyttäisi kertyvän myös vuonna 2004 yli 50 miljoonaa euroa. Korkeakoulusektorin osuus kaikesta t&k-toimintaan käytettävästä rahallisesta panostuksesta on noussut vuodesta 2000 alkaen.
Muun julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sen sijaan laskivat 14 miljoonalla eurolla 515 miljoonaan euroon vuonna 2003. Tutkimusmenojen arvioidaan edelleen hieman laskevan vuonna 2004.
Elektroniikkateollisuuden panostuksissa suuria vaihteluja vuosittain
Yritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen hieman yli 3,5 miljardia euroa vuonna 2003. Tutkimusmenojen kasvu oli 4,5 prosenttia, vuonna 2002 vastaava muutos oli noin 2 prosenttia. Kasvu johtuu elektroniikkateollisuuden toiminnasta: toimiala lisäsi t&k-menojaan 230 miljoonaa euroa vuonna 2003. Samaan aikaan koko yrityssektorin t&k-menot kasvoivat vain 150 miljoonaa euroa, eli ilman elektroniikkateollisuuden lisäpanostusta yritysten t&k-menot olisivat laskeneet lähes 80 miljoonaa euroa.
T&k-menot laskivat teollisuudessa kaikilla toimialoilla elektroniikkaa ja sähkötuotteita lukuunottamatta. Tuntuvin pudotus oli kemianteollisuudessa, jossa menot laskivat 322 miljoonasta eurosta 286 miljoonaan. Palvelualoilla liike-elämän palvelut lisäsi selvästi t&k-panostustaan, myös tietojenkäsittelypalveluissa oli niukkaa kasvua. Elektroniikkateollisuuden osuus yritysten t&k-menoista kasvoi suuremmaksi kuin koskaan, 56 prosenttiin.
Vuoden 2003 nousun jälkeen yritysten t&k-menojen arvioidaan kuitenkin vuonna 2004 laskevan liki 100 miljoonalla eurolla. Taustalla tässäkin on elektroniikkateollisuus.
Bioteknologiaan lähes 190 miljoonaa euroa
Bioteknologian t&k:n osuus kaikista tutkimus- ja kehittämismenoista oli 3,7 prosenttia vuonna 2003. Osuus oli suurin korkeakoulusektorilla, 8,6 prosenttia. Julkisella sektorilla se oli 3,2 prosenttia, mutta yrityksissä vain 2,4 prosenttia. Bioteknologian t&k:n menot tilastoitiin ensimmäistä kertaa ja ne olivat kaikkiaan 186 miljoonaa euroa.
Tutkimustyövuosien määrä nousi 4 prosenttia
Tutkimus- ja tuotekehitystehtävien työvuosien määrä nousi vuoden 2003 aikana 2 200:lla ja määrä oli kaikkiaan 55 000. Kasvusta liki 72 prosenttia tapahtui yrityksissä. Suhteellisesti kasvu oli kuitenkin nopeinta ammattikorkeakouluissa, joissa tehtyjen tutkimustyövuosien määrä nousi 19 prosenttia. Työvuosista 56 prosenttia tehtiin yrityksissä ja 31 prosenttia korkeakoulusektorilla.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot käyvin hinnoin vuosina 1997-2003, arvio vuodelle 2004 ja menojen osuus bruttokansantuotteesta
Vuosi | Yritykset | Julkinen sektori**** | Korkeakoulusektori** | Yhteensä | T&k-menojen bkt- osuus*** | |||
milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | |
1997 | 1 916,7 | 66,0 | 408,6 | 14,1 | 579,5 | 20,0 | 2 904,9 | 2,71 |
1998 | 2 252,8 | 67,2 | 443,9 | 13,2 | 657,8 | 19,6 | 3 354,5 | 2,88 |
1999 | 2 643,9 | 68,2 | 470,1 | 12,1 | 764,8 | 19,7 | 3 878,8 | 3,23 |
2000 | 3 135,9 | 70,9 | 497,4 | 11,2 | 789,3 | 17,8 | 4 422,6 | 3,40 |
2001 | 3 284,0 | 71,1 | 500,9 | 10,8 | 834,1 | 18,1 | 4 619,0 | 3,41 |
2002 | 3 375,1 | 69,9 | 529,7 | 11,0 | 925,6 | 19,2 | 4 830,3 | 3,46 |
2003 | 3 527,9 | 70,3 | 515,4 | 10,3 | 976,3 | 19,5 | 5 019,7 | 3,52 |
2004* | 3 434,5 | 69,1 | 504,4 | 10,1 | 1 031,9 | 20,8 | 4 970,7 | 3,37 |
* Arvio kyselyvastausten ja
muiden laskelmien perusteella ** Ml. ammattikorkeakoulut vuodesta 1999 alkaen *** Bkt 2002 ja 2003 Tilastokeskuksen ennakkotietoja, bkt 2004 valtiovarainministeriön ennuste **** Ml. YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta) |
Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2003.
Tilastokeskus.
Tarkemmat tiedot osoitteessa tilastokeskus.fi/til/tkke.
Painettu julkaisu ilmestyy vuodenvaihteessa.