Suomen tilastollinen vuosikirja 125 vuotta

Tilastojen kokoomateos Suomen tilastollinen vuosikirja 2004 on ilmestynyt. Tilastokeskuksen julkaisemaa vuosikirjaa on julkaistu vuodesta 1879 lähtien. Jo ensimmäinen vuosikirja sisälsi varsin monipuolisesti tietoa silloisen Suomen suuriruhtinaskunnan väestöstä, asumisesta ja elinkeinoista sekä valtion taloudesta. Vuosikymmenten saatossa vuosikirjan sisältämä tietomäärä on moninkertaistunut ja se on vakiinnuttanut asemansa Suomen tilastoalan perus- ja hakuteoksena. Ensimmäisessä, 125 vuotta sitten ilmestyneessä vuosikirjassa oli 56 sivua ja 50 tilastotaulukkoa. Nyt ilmestyneessä uusimmassa kirjassa on 718 sivua ja 698 taulukkoa. Kirja on suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen.

Teoksessa on 32 eri aihealueen lisäksi teemakarttoja ja 100-sivuinen kansainvälinen osa. Uusimpien vuositietojen lisäksi vuosikirjassa on pitkiä aikasarjoja sekä aluetietoa.

Suomen tilastollisen vuosikirjan mukana on CD-ROM, joka sisältää koko julkaisun pdf-muodossa, kaikki taulukot Excel-muodossa sekä teemakartat. Juhlavuoden kunniaksi CD-ROMiin on lisätty nyt myös Suomenmaan tilastollinen wuosikirja 1879, historiallista kartta-aineistoa 1800- ja 1900-luvuilta sekä vuosikirjat 1999-2003. CD-ROM on saatavana myös verkkopalveluna.

Poimintoja vuosikirjan sisällöstä:

Vuonna 1879 Suomen väkiluku ylitti kahden miljoonan rajan. Miljoona oli ylittynyt vuonna 1811, kolme miljoonaa vuonna 1912, neljäs miljoona ylittyi vuonna 1950 ja viides vuonna 1991. Suomen sota, koleravuodet, nälkävuodet, sisällissota, II maailmansota ja Ruotsiin muutto vähensivät väkilukua. Nälkävuosista vuosi 1868 oli synkin. Silloin väkiluku aleni 97 000:lla.
Viime vuonna vastasyntyneen pojan elinajanodote oli 75,1 vuotta ja tytön 81,8 vuotta. Ensimmäisen vuosikirjan ilmestymisen aikoihin, vuosina 1871-1880 vastasyntyneillä poikalapsilla elinajanodote oli 40,3 vuotta ja tytöillä 42,9 vuotta. Tyttöjen ja poikien elinajan ero oli tuolloin kolmisen vuotta, nykyään se on lähes seitsemän vuotta.
Maita, joissa elinajanodote on alle 40-vuotta, ovat esim. Mosambik (31 vuotta), Sambia (35 vuotta), Angola (37 vuotta) ja Zimbabwe (39 vuotta).
Vuonna 1922 autojen määrä oli 1 754 kpl, henkilöautoja niistä oli 1 131. Autoistumisen kehityksen katkaisi sota-aika. Vuonna 1939 oli henkilöautoja 29 002 ja kaikkia autoja 51 771. Vuonna 1944 oli rekisterissä henkilöautoja 4 028 ja kaikkia autoja 15 363. Sen jälkeen määrä alkoi kasvaa, miljoonan henkilöauton raja ylittyi vuonna 1976, kahden miljoonan raja vuonna 1998. Viime vuonna henkilöautoja oli rekisterissä 2 274 577, kaikkia autoja 2 626 999.
Vuonna 2003 suomalaisten 15-74-vuotiaiden tekemistä 2,6 miljoonasta vapaa-ajan yöpymisen sisältäneistä ulkomaanmatkoista noin neljännes eli 671 000 matkaa tehtiin Viroon. Espanja oli matkakohteista kakkosena (310 000 matkaa), Ruotsi kolmantena (309 000 matkaa), Venäjä neljäntenä (162 000 matkaa) ja Kreikka viidentenä (128 000 matkaa).
Talouden rakennemuutos vuodesta 1860 tähän päivään on ollut huikea. Alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut 62 prosentista 3,5 prosenttiin, palvelujen osuus on kasvanut 22 prosentista 66 prosenttiin. Jalostuksen osuus vuonna 1860 oli 16 prosenttia ja vuonna 2003 se oli 30,5 prosenttia.
Sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta oli toissa vuonna 26,4 prosenttia. Lamavuosina 1992-1994 tuo prosenttiosuus oli keskimäärin 34 prosenttia. Työnantajien osuus sosiaalimenojen rahoituksesta oli vuonna 1980 noin 50 prosenttia, vuonna 2002 se oli 39 prosenttia. Valtion osuus oli 24 prosenttia molempina vuosina. Kuntien osuus vuonna 1980 oli 13 prosenttia ja toissa vuonna 20 prosenttia.
Maailman väestöstä kristittyjä on noin kolmasosa, muslimeja 20 prosenttia, hinduja 13 prosenttia ja uskontokuntaan kuulumattomia on 12,5 prosenttia.

Lähde. Suomen tilastollinen vuosikirja 2004. Tilastokeskus.
Tilaukset: myynti@tilastokeskus.fi , p. (09) 1734 2011

Tilastotori

Tiedote PDF-muodossa.