Tarja Halosen kannatus presidentinvaalissa korkeampi kuin vasemmiston kannatus eduskuntavaaleissa 2003

Sosiaalidemokraattisen puolueen ehdokas Tarja Halonen sai presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella 11,9 prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin SDP:n ja Vasemmistoliiton yhteenlaskettu tulos oli vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö voitti eduskuntavaaleihin verrattuna 5,5 prosenttiyksikköä ja Suomen Keskustan Matti Vanhanen hävisi 6,1 prosenttiyksikköä. Sekä Halonen että Niinistö näyttävät saaneen eniten uusia kannattajia alueilla, joilla heidän taustapuolueidensa kannatus eduskuntavaaleissa oli pieni. Vanhanen vastaavasti menetti ääniä alueilla, joilla Suomen Keskustan kannatus eduskuntavaaleissa oli suuri.

Halonen ja Niinistö voittivat tasaisesti eri tyyppisillä äänestysalueilla. Äänestysalueiden työttömyydellä, korkealla tulotasolla tai muilla taustatekijöillä ei ollut samanlaista vaikutusta kannatuksen muutoksiin kuin muissa vaaleissa, vaan heidän kannatuksensa kasvoi suunnilleen yhtä paljon eri tyyppisillä äänestysalueilla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemään analyysiin, jossa verrattiin ehdokkaiden ja heidän taustapuolueidensa kannatuksen muutosta vuoden 2003 eduskuntavaaleista eräiden muuttujien mukaan.

Tarja Halosen kannatus kasvoi maatalousvaltaisilla alueilla

Eduskuntavaaleihin verrattuna Tarja Halonen voitti eniten maatalousvaltaisilla alueilla, lähes 13 prosenttiyksikköä. Suomen Keskustan perinteisellä tukialueella Vaasan vaalipiirissä Halosen kannatus lisääntyi maatalousalueilla jopa lähes 18 prosenttiyksikköä viime eduskuntavaaleihin verrattuna.

Äänestysalueiden väestörakenteella, kuten eläkeläisten osuudella tai alle seitsenvuotiaiden lasten osuudella, ei näytä olleen merkittävää vaikutusta Halosen kannatuslukuihin. Tulokset vahvistavat käsitystä, että Halosen kannatuksen muutos oli 'epäpoliittinen'. Perinteisestä puoluekannasta riippumatta löytyi henkilöitä, jotka halusivat äänestää Halosta.

Niinistö menestyi Etelä-Suomen palveluelinkeinojen alueilla, Vanhasen kannatus väheni maatalousalueilla

Sauli Niinistön menestyminen johtui samoista tekijöistä kuin Halosenkin: myös Niinistö näyttää saaneen puoluetaustasta riippumattoman kannattajakunnan. Kannatuksen muutoksissa eduskuntavaaleista on kuitenkin pieniä eroja Haloseen verrattuna. Vaikka myös Niinistö menestyi maatalousalueilla, eniten hän voitti sellaisilla Etelä-Suomen alueilla, joilla palveluelinkeinojen osuus on suurin. Niinistö menestyi myös korkean tulotason alueilla sekä alueilla, joilla eläkeläisiä on vähän ja joissa toisaalta lapsiperheiden määrä on suuri.

Kun muut pääehdokkaat pystyivät säilyttämään taustapuolueidensa kannatuksen ja voittamaan lisää ääniä, Suomen Keskustan saama kannatus viime eduskuntavaaleissa ei siirtynyt Matti Vanhaselle. Erityisen paljon Vanhanen hävisi alueilla, joilla Suomen Keskusta on perinteisesti vahva puolue, esimerkiksi Vaasan ja Oulun vaalipiireissä. Tappioita tuli erityisesti maatalousalueilla ja haja-asutusalueilla eli alueilla, joilla Tarja Halonen sai suurimmat voittonsa.

Timo Soinia lukuun ottamatta muut ehdokkaat joutuivat häviäjän rooliin: he eivät päässeet läheskään samaan kannatukseen kuin heidän taustapuolueensa vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Soini lisäsi kannatustaan erilaisilla alueilla, kuitenkin selvästi enemmän haja-asutusalueilla ja asutuskeskuksissa kuin kaupungeissa.

Kannatuksen muutokset elinkeinorakenteen mukaan prosenttiyksikköinä, ehdokkaan kannatus presidentinvaalissa 2006 verrattuna vastinpuolueen kannatukseen eduskuntavaaleissa 2003

Lähde: Vaalitilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Risto Lättilä (09) 1734 3252; vaalit.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Linkit: Tiedotteeseen liittyvä tilastojulkistus