Tieto&trendit: Osa-aikatyö valtasi palvelualat

Osa-aikatyötä tekevien osuus palkansaajista on kasvanut 1990-luvun alusta alkaen. Julkisella sektorilla ilmiötä selittää osa-aikaeläkkeen suosio, yksityisillä palvelualoilla nousun syyt ovat painokkaammin markkinoilla. Osa-aikaistumiskehityksen taustalla ovat muutokset lainsäädännössä, kilpailun kiristyminen, 1990-luvu lama ja myös tietotekniikan, kuten kassapäätteiden kehitys, kirjoittavat tutkijat Laura Hulkko ja Anna Pärnänen Tieto&trendit-lehden uusimmassa numerossa.

Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2005 palkansaajista 13,1 prosenttia teki osa-aikatyötä, kun vuonna 1989 osa-aikatyön osuus oli 8,9 prosenttia. Suurimmaksi osaksi kasvu on johtunut naisten työsuhteista, sillä naiset tekevät osa-aikatyötä yli kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Miesten osa-aikatyö on ollut viime vuosina jopa hieman harvinaisempaa kuin laman aikana 1990-luvun puolivälissä.

Työvoimaa rytmitetään asiakasvirran mukaan

Tyypillisiä osa-aikaisten työsuhteiden toimialoja yksityisellä sektorilla ovat kaupan sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan alat. Näillä aloilla myös osa-aikatyön kasvu on ollut voimakkainta. Muilla toimialoilla osa-aikaisten osuus on 15 vuoden aikana joko pysynyt melko vakiona tai jopa laskenut. Kaikkein yleisintä osa-aikatyö on vähittäiskaupan alalla, jossa osa-aikatyön osuus oli 38 prosenttia vuonna 2005, sekä ravintola-alalla, 33 prosenttia.

Palvelualoilla sekä vähittäiskauppa että hotelli- ja ravintola-ala ovat työvoimaintensiivisiä aloja, joissa työvoimakustannukset ovat merkittävä osa kaikista menoista. Kilpailun kiristyessä yritykset ovat alkaneet aikaisempaa tarkemmin kohdentaa työvoiman käyttöä. Lisäksi uudet kassajärjestelmät ovat tukeneet työntekijöiden määrän rytmittämistä asiakasvirran mukaan, koska ne ovat mahdollistaneet asiakaskäyntien tarkan seuraamisen.

Suomen korkea kansantuote ei näy kulutuksessa

Suomessa on selvästi teollisuusmaiden keskimäärää korkeampi kansantuote, mutta yhtä selvästi alhaisempi kulutustaso, kirjoittaa yliaktuaari Olli Savela Tieto&trendit-lehdessä. Suomen bruttokansantuote asukasta kohti on 7 prosenttia OECD-maiden keskiarvoa korkeampi. Sen sijaan todellinen yksilöllinen kulutus jäi Suomessa 7 prosenttia alhaisemmaksi kuin OECD-maissa keskimäärin.

Yleisesti ottaen yksilöllinen kulutus ja kansantuote vastaavat varsin hyvin toisiaan. Mitä suurempi tuotanto (bruttokansantuote), sitä korkeampi kulutus. Mutta on myös joukko maita, joissa kulutus jää selvästi pienemmäksi kuten Luxemburg, Norja, Irlanti, Suomi, Japani ja Etelä-Korea.

Suomen osalta selitys alhaiseen kulutustasoon suhteessa kansantuotteeseen löytyy hintatasosta. Suomessa vain yksilöllisen kulutuksen hintataso on kansainvälisesti vertaillen korkea, mutta sen sijaan kollektiivisen kulutuksen ja investointien hintatasot eivät ole erityisen korkeita.

Teemana yritysten ulkoistaminen

Maaliskuun Tieto&trendit-lehden teemana on yritykset ja ulkoistaminen. Professori Christian Berggren Linköpingin teknisestä korkeakoulusta kirjoittaa, että tuotannon ulkoistaminen ei ole aina niin kannattavaa kuin luullaan. ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkmanin mielestä aivokierto rikastuttaisi Suomea. Huippuosaajien lisäksi tarvitaan myös lisää kasvuhakuisia yrittäjiä, liikkuvuutta ja suvaitsevaisuutta maahanmuuttajia kohtaan.

Lehdessä käsitellään myös muun muassa koulutusta. Kehittämispäällikkö Heikki Havénin mukaan julkisessa keskustelussa mainitaan usein, että 25 - 34-vuotiaista 60 tai jopa 70 prosenttia suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä todellisuudessa vuonna 2004 korkeakouluasteen suorittaneiden osuus 25 - 34-vuotiaista oli vain 26 prosenttia.

Lisätietoja:
tutkija Laura Hulkko, Tilastokeskus, (09) 1734 2611
tutkija Anna Pärnänen, Tilastokeskus, (09) 1734 2607
yliaktuaari Olli Savela, Tilastokeskus, (09) 1734 3316
erikoistoimittaja Satu Elho, Tilastokeskus, (09) 1734 2785

Linkit:
Lue lisää aiheista Tieto&trendit-lehden sivuilta www.tilastokeskus.fi/tietotrendit
Tilaa lehti Tilastotorilta tai myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi