Mitä enemmän sosiaalista pääomaa, sitä parempi koettu terveys

Mitä enemmän henkilöillä on sosiaalista pääomaa eli osallistumista, luottamusta ja sosiaalista tukea, sitä paremmaksi he kokevat terveytensä. Sosiaaliseen toimintaan osallistuvat henkilöt kokevat oman terveytensä paremmaksi kuin osallistumattomat. Terveytensä kokee hyväksi yli 70 prosenttia niistä suomalaisista, jotka osallistuvat runsaasti sosiaaliseen toimintaan tai luottavat paljon ihmisiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisusta Sosiaalinen pääoma Suomessa, jonka artikkelit kokoavat ensimmäistä kertaa yhteen sosiaalista pääomaa koskevaa tilastotietoa.

Sosiaalisen pääoman selvä yhteys koettuun terveyteen säilyy, vaikka muiden terveyteen vaikuttavien tekijöiden kuten iän, sukupuolen ja pitkäaikaisen sairauden vaikutukset vakioidaan.

Hyvän tai melko hyvän koetun terveyden yhteys sosiaaliseen pääomaan
30 vuotta täyttäneessä väestössä vuonna 2000, %

1) Iän, sukupuolen, pitkäaikaisen sairauden ja kahden muun sosiaalisen pääoman ulottuvuuden vaikutukset on vakioitu.
Lähde: Terveys 2000 -aineisto, KTL.

Yli puolet suomalaisista osallistuu yhdistystoimintaan

Vuonna 2002 tehdyn vapaa-aikatutkimuksen perusteella 52 prosenttia suomalaisista osallistuu jonkin yhdistyksen, seuran, piirin tai ryhmän toimintaan. Aktiivisimmin järjestötoimintaan osallistuvat nuoret. Suosituinta on urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan osallistuminen. Ammatillisissa yhdistyksissä ja poliittisissa puolueissa tai järjestöissä toimiminen on vähentynyt 20 vuodessa merkittävästi, kun taas urheilujärjestöjen suosio on lisääntynyt. Erityisesti nuoret aikuiset osallistuvat urheiluseurojen toimintaan aikaisempaa enemmän.

Osallistuminen yhdistystoimintaan vähintään kerran vuodessa vuosina 1981, 1991 ja 2002, %

Noin 10 prosenttia suomalaisista on yhdistysaktiiveja, jotka osallistuvat kolmen tai useamman yhdistyksen toimintaan vuoden aikana. Samoin noin 10 prosenttia suomalaisista on aktiivisia kulttuuriharrastajia eli käyvät vähintään kuusi kertaa vuodessa kulttuuritilaisuuksissa.

Aktiivisuus yhdistystoiminnassa ja kulttuuritilaisuuksissa käymisessä on yhteydessä luottamukseen. Yhdistys- ja kulttuuriaktiivit luottavat muihin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin enemmän kuin väestö keskimäärin. He osallistuvat myös muita aktiivisemmin erilaiseen vapaamuotoiseen kansalaistoimintaan kuten lehtien yleisönosastoihin kirjoittamiseen tai mielenosoituksiin.

Sosiaalinen pääoma vaikuttaa työyhteisöjen hyvinvointiin

Työyhteisöissä sosiaalinen pääoma - tuki ja kannustus, avoin tiedonkulku ja luottamus - on yhteydessä sekä työhyvinvointiin että taloudelliseen tehokkuuteen. Sosiaalinen pääoma parantaa työn organisointia, lisää työhönsä tyytyväisten osuutta sekä vähentää työuupumusta. Myös työpaikan taloudellinen tilanne koetaan muita useammin vakaaksi ja turvatuksi niissä työpaikoissa, joissa on paljon sosiaalista pääomaa.

Työpaikan avoin tiedonkulku on selvästi yhteydessä työn organisointiin. Vuoden 2003 työolotutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia niistä, joiden mielestä työpaikalla välitetään avoimesti tietoa, on sitä mieltä, että työt on organisoitu hyvin. Vastaavasti niistä, jotka eivät saa tietoa avoimesti, alle puolet on tyytyväisiä töiden organisointiin.

Esimiestyöllä on suurempi vaikutus työhyvinvointiin kuin työntekijöiden välisellä kannustuksella ja tuella. Esimiehilleen hyvän arvosanan antaneet kokevat muita useammin, että työt on organisoitu hyvin ja ovat myös muita useammin erittäin tyytyväisiä työhönsä.

Sosiaalista pääomaa tilastoidaan ensi kertaa Suomessa

Sosiaalisen pääoman mittaaminen ja tilastointi on herättänyt kasvavaa kiinnostusta eri maiden tilastovirastoissa. Katsauksia on jo julkaistu Australiassa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa. Tilastokeskuksen julkaisema artikkelikokoelma Sosiaalinen pääoma Suomessa on ensimmäinen tilastokatsaus aiheesta Suomessa. Katsauksen tarkoituksena on osoittaa, millaisia mahdollisuuksia olemassa olevat tilastoaineistot tarjoavat sosiaalisen pääoman tarkasteluun, ja osallistua samalla kansainväliseen keskusteluun.

Julkaisun artikkeleissa tarkastellaan sosiaalisen pääoman keskeisiä ominaisuuksia kuten luottamusta, osallistumista, vapaaehtoistyön tekemistä, sosiaalista kanssakäymistä ja vastavuoroisuutta. Julkaisussa pohditaan myös muutamia erityisteemoja: lisääkö viestintävälineiden käyttö sosiaalista pääomaa ja onko koetun terveyden ja sosiaalisen pääoman välillä havaittavissa yhteyttä. Lisäksi artikkeleissa käsitellään sosiaalista pääomaa työyhteisöissä, yritysten verkostosuhteita ja työehtosopimuksia. Julkaisun tietolähteinä on käytetty rekisteriaineistoja sekä väestö- ja yrityskyselyihin perustuvia aineistoja.

Lähde: Sosiaalinen pääoma Suomessa - Tilastokatsaus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Laura Iisakka (09) 1734 3596

Vastaava tilastojohtaja: Jussi Simpura

Linkit: Julkaisun esittely Tilastotorilla