Kymmenen maakunnan tuotanto kasvoi koko maata nopeammin vuonna 2004

Parin hiljaisen vuoden jälkeen Suomen kansantalous osoitti vuonna 2004 elpymisen merkkejä. 3,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvu jakautui varsin tasaisesti eri toimialoille. Runsaasta kolmanneksesta vastasi teollisuus. Kuljetuksen ja tietoliikenteen vaikutus kasvuun oli viidennes ja kauppa jäi hieman sen alle. Myös kiinteistö ja tietoliikenne kasvoi parin edeltävän vuoden nollatasolta tuottaen kasvusta joka seitsemännen euron. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen aluetilinpidosta.

Tuotannon arvo kasvoi Lapin ja Pohjanmaan maakunnissa lähes kaksi kertaa nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Myös Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson kasvu ylsi lähes 6 prosenttiin. Pitemmän ajan tarkastelussa hyvin pärjännet Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa saivat tyytyä 5 prosentin kasvuun. Varsinais-Suomessa tuotannon arvo vuonna 2004 oli 4,5 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Koko maan keskimääräisen kasvun ylitti myös Etelä-Savo 4 prosentilla. Koko maan kasvu ylittyy täpärästi myös Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Kansantalouden kasvun moottorina niin kokonsa kuin kasvunsa puolesta pitkään toimineen Uudenmaan tuotannon kasvu putosi hieman koko maan keskiarvon alapuolelle. Suurimman maakunnan vaisun tuloksen vuoksi kymmenen maakuntaa ylitti koko maan keskimääräisen kasvun. Saman verran oli myös keskimääräisen kasvun alittaneita maakuntia.

Tuotannon kasvu maakunnittain 2004*, prosenttia

Heikointa kasvu oli vuonna 2004 Etelä-Karjalassa ja Ahvenanmaalla. Kummankin maakunnan tuotannon arvo jäi liki prosentin edellisen vuoden tuloksesta. Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Satakunnassa kasvua oli edellisvuodesta vain muutama prosentin kymmenys. Itä-Uusimaa ja Kainuu kasvoivat yli 2 prosenttia. Keski-Pohjanmaan tuotannon kasvu jäi vajaaseen 3 prosenttiin ja Päijät-Hämeen tuotanto nousi 3 prosenttia.

Maakuntien kehityksessä muutoksia 2000-luvulla

Maakuntien kehitys näyttäytyy erilaisena, kun tarkastelun aikaväli pidennetään koko 2000-luvun kattavaksi ja tuotannon muutosten lisäksi mukaan otetaan myös työllisyyden ja väestön kehitys.

Maakuntien tuotannon, työllisyyden ja väestön muutoksia vuosina 2000 - 2004 koko maan kehitykseen vertaavan BTV-indikaattorin** kärkisijoilla on tapahtunut muutoksia. Aiemmin menestyneistä suurista maakunnista Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa ovat säilyttäneet asemansa. Varsinais-Suomi on joutunut antamaan hieman periksi ja Uusimaa on pudonnut kärkijoukosta keskikastiin. Pienistä ja keskisuurista maakunnista koko maan ykkössijalle on kivunnut Itä-Uusimaa tuotannon voimakkaan kasvun ansiosta. Myös työllisyyden ja väestön kasvu on ollut Itä-Uudellamaalla maan parasta. Kärkiryhmään yltävät myös Kanta-Häme ja Ahvenanmaa. Maakuntien keskimääräistä kehitystä edustavat ajanjaksolla 2000 -2004 Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa.

BTV-indikaattori maakunnittain 2000 - 2004*

Tuotannon, työllisyyden ja väestön kehitys on ollut heikointa monissa teollisuusmaakunnissa. Etelä-Karjalassa tuotannon arvo on pudonnut rajusti. Sen myötä myös työllisyyden ja väestön kehitys on ollut varsin heikkoa. Muista teollisuusmaakunnista Satakunnan ja Kymenlaakson kehitys on jäänyt huomattavasti koko maan kehityksestä. Muita heikosti kehittyneitä maakuntia ovat Lappi, Kainuu ja Pohjanmaa, joissa perinteisellä teollisuudella on ollut vankka asema.

Seutukuntien parhaimpiin kuuluu erilaisia alueita

Parhaiten menestyneiden seutukuntien 2000-luvun kärki kymmenikköön kuuluu suuria ja keskisuuria kaupunkiseutuja sekä pieniä maaseutumaisia alueita. Suurista kaupungeista parhaiten ovat pärjänneet Oulun, Tampereen, Jyväskylän ja Turun seutukunnat. Keskisuurista kymmenen parhaan joukkoon ovat yltäneet Seinäjoen ja Hämeenlinnan seutukunnat. Myös teollisiin kaupunkiseutuihin kuuluva Porvoon seutukunta on päässyt kärkikymmenikköön ja sen ykköspaikalle. Muut kymmenen menestyneimmän joukkoon kuuluvat seutukunnat ovat pieniä, maaseutumaisia, saaristossa sijaitsevia ja ruotsinkielisiä. Seutukuntien pienuuden vuoksi vuosittaiset vaihtelut kehityksessä voivat olla suuria ja myös kertaluonteisten satunnaistekijöiden vaikutukset korostuvat.

BTV-indikaattori seutukunnittain 2000 - 2004*,
parhaiten ja heikoiten menestyneet seutukunnat

Kärkikymmeniköstä puuttuvat sellaiset 1990-luvun kasvuvuosien kestosuosikit kuten Maarianhamina (sijoitus vuonna 2004 oli 21.), Salo (27.) ja Helsinki (30.). Heikoimmin kehittyneiden joukossa on viisi seutukuntaa, joiden tuotantorakenne on teollisuuspainotteinen. Muut seutukunnat ovat maaseutumaisia, joista osa myös harvaanasuttuja.

*ennakkotieto

**BTV-indikaattori lyhyesti:

BTV-indikaattorin avulla mitataan alueiden yleistä kehitystä suhteuttamalla alueen tuotannon, työllisyyden ja väestön muutokset koko maan kehitykseen. Vertailu koko maahan tehdään vähentämällä alueen bruttoarvonlisäyksen (Bkta), työllisyyden (Työ) ja väestön (Väki) muutoksesta (%) koko maan vastaava muutos (%). Erotus on alueen poikkeama koko maan kehityksestä (%-yksikköä). BTV-indikaattori on kolmen komponentin (B,T,V) keskiarvo. Useamman vuoden kattavassa tarkastelussa BTV-indikaattorin poikkeama lasketaan vuosikeskiarvona.

Aluetilinpidon tuotanto- ja työllisyystilien menetelmä- ja aikasarjauudistus

Aluetilinpito uudistuu osana kansantalouden tilinpidon EKT 95:n kolmannen ja viimeisen vaiheen uudistusta.

Tarkempi kuvaus kansantalouden tilinpidon menetelmä- ja aikasarjauudistuksesta on aluetilinpidon www-sivuilla osoitteessa: http://www.stat.fi/til/atutyo/index.html tai Tilastokeskuksen sivuilta seuraavaa reittiä noudattaen:
Tilastot > Tilastot aiheittain > Kansantalous > Tuotannon ja työllisyyden aluetilit

Tärkeimmät uudistuksen kohteet ovat seuraavat:

metsätalouden tietojen alueellistamismenetelmien muuttaminen sekä viljeltyjen metsien nettokasvun huomioiminen tuotannon laskennassa,
yritysten rakennetilaston toimipaikkakohtaisten tietojen käyttäminen alueellistamisessa merkittävälle osalle toimialajoukossa F, G, H, I, K, M, N ja O,
kiinteähintaisten tietojen laskennassa on siirrytty käyttämään ns. vaihtuvaa perusvuotta kiinteän perusvuoden sijaan,
yritys- ja kotitaloussektoreiden erottaminen kaikilla laskentatoimialoilla,
syksyllä 2005 tehdyn FISIM-uudistuksen ulottaminen alkamaan tilastovuodesta 1975,
kansantalouden tilinpidon uudistuneet koko maan tasot,
tuotetukipalkkioiden ja -verojen tasomuutos, julkistetaan syksyllä 2006 alueellisen panos-tuotos -tutkimuksen valmistuttua.

Lähde: Aluetilinpito. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mikko Koutaniemi (09) 1734 2646, Erkki Niemi (09) 1734 3313, Aku Alanen (09) 1734 3320, aluetilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Tiedotteeseen liittyvät tilastojulkistukset:
Tuotannon ja työllisyyden aluetilit
Aluetalouden indikaattorit