Uutta tietoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön ajankäytöstä

Yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstön tehtävien hoitoon käyttämä työaika oli lukuvuonna 2004 -2005 lähes 2000 tuntia, ammattikorkeakoulujen henkilöstön hieman yli 1 700 tuntia. Yliopistoissa työajat vaihtelivat eri ammattiryhmien kesken selvästi, ammattikorkeakouluissa virkaryhmittäiset erot ovat pienempiä. Tutkimukseen kului yliopistoissa opetushenkilökunnan työajasta keskimäärin 40 prosenttia, ammattikorkeakouluissa 10 prosenttia. Viikoittaisista työtehtävistään yliopisto-opettajat hoitavat 15 prosenttia sähköpostia käyttäen, ammattikorkeakoululopettajista 12 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laajasta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilökunnan ajankäyttöä lukuvuonna 2004 - 2005 koskevasta tutkimuksesta.

Tutkimuksen kohteena olivat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen budjettirahoitteiset opetus- ja tutkimusvirat, joihin kuuluu opetusta ja/tai tutkimusta. Jokainen virka tai toimi oli mukana tutkimuksessa yhden viikon osalta, jolloin viranhoitaja kirjasi lomakkeelle tekemänsä eri toimintoihin liittyvät työtunnit. Edellinen yliopistoja koskeva ajankäyttötutkimus tehtiin lukuvuonna 1991 - 1992. Ammattikorkeakouluja koskeva tutkimus tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

Ajankäytön rakenne säilynyt yliopistoissa melko vakaana

Yliopisto-opettajien vuosittainen työaika oli lukuvuonna 2004 - 2005 lähes 2 000 tuntia. Professoreilla oli eniten virkaan tai toimeen liittyviä tunteja, noin 2 250 tuntia vuodessa. Yliassistentit ja yliopistonlehtorit työskentelivät niinikään yli 2 000 tuntia vuodessa. Lehtorien ja tutkijoiden vuosityöaika oli hieman yli 1 900 tuntia.

Yliopisto-opettajien virkaan liittyvien tehtävien hoitoon kului lukuvuonna 2004 - 2005 keskimäärin 43 tuntia viikossa. Viikoittainen virkatyöaika on laskenut yhdellä tunnilla vuodesta 1992.

Yliopisto-opettajilla opetukseen kuluu 43 prosenttia työajasta, tutkimukseen 39 ja muihin tehtäviin, kuten hallinnollisiin tehtäviin 18 prosenttia. Erot edelliseen ajankäyttötutkimukseen ovat pieniä. Professorien ajankäytöstä 44 prosenttia kuluu opetukseen, 32 prosenttia tutkimukseen sekä muihin tehtäviin 24 prosenttia. Eniten opetusta on humanistisissa tieteissä, 57 prosenttia työajasta, sekä yhteiskuntatieteissä, 47 prosenttia työajasta. Myös muiden tehtävien osuus on suurin yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä.

Ajankäyttötutkimusten mukaan yliopistojen opetukseen, tutkimukseen ja muihin tehtäviin käytetyt ajat ovat säilyneet hyvinkin samankaltaisena eri vuosikymmeninä. Opetuksen osuus on pienentynyt vuodesta 1983 vain 2 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen osuus ajankäytöstä kasvoi vuoden 1991 - 1992 tutkimuksessa hieman ja pieneni jälleen vuosina 2004 - 2005 tehdyssä tutkimuksessa. Myös muiden tehtävien osuus on pysynyt melko vakaana, uusimmassa tutkimuksessa niiden osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä edelliseen verrattuna.

Ajankäytön rakenne yliopistoissa eri vuosina, prosenttia

Tutkimuksen osuus ajankäytöstä vaihtelee selvästi eri tieteenaloilla

Tutkimuksen osuus oli suurin, lähes puolet työajasta, lääke- ja hoitotieteissä (49 prosenttia), maatalous- ja metsätieteissä (48 prosenttia), luonnontieteissä (47 prosenttia ) ja tekniikassa (46 prosenttia). Vähiten tutkimusta on humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä.

Tutkimuksen osuus kasvoi kaikilla muilla tieteenaloilla paitsi yhteiskuntatieteissä sekä humanistisissa tieteissä. Suurin muutos verrattuna edelliseen ajankäyttötutkimukseen on maatalous- ja metsätaloustieteissä, jossa tutkimuksen osuus kasvoi 14 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen osuus ajankäytöstä kasvaa kesäkuukausien aikana huomattavasti. Tilanne oli samankaltainen myös edellisessä ajankäyttötutkimuksessa.

Ammattikorkeakouluissa virkaryhmittäiset erot työviikon pituudessa pieniä

Ammattikorkeakouluopettajien vuosittainen virkaan tai toimeen liittyviin tehtäviin käytetty työaika oli lukuvuonna 2004 - 2005 hieman yli 1 700 tuntia. Yliopettajien vuosittainen työaika oli 1 830 tuntia. Lehtoreilla ja päätoimisilla tuntiopettajilla vuosittainen työaika oli 1 707 tuntia

Työviikon pituus on ammattikorkeakouluissa 43 tuntia ja virkaryhmittäiset erot ovat varsin pieniä. Pisintä viikkoa tekevät yliopettajat, joiden työviikon pituus on 44 tuntia. Yliopettajat työskentelevät viikonloppuisin keskimäärin 4 tuntia ja tekevät lisäkorvauksiin oikeuttavia tehtäviä 2 tuntia viikossa. Lehtorien työviikko on vain tunnin lyhyempi kuin yliopettajien, viikonlopputyöhön lehtoreilla kuluu kolmisen tuntia. Päätoimisten tuntiopettajien työviikko on niinikään hyvin samankaltainen kuin yliopettajien ja lehtorien.

Ammattikorkeakouluopettajien ajankäytöstä 74 prosenttia kuluu opetukseen, 10 prosenttia tutkimukseen ja 16 prosenttia muihin tehtäviin. Eniten tutkimusta on tutkijoilla, 47 prosenttia työajasta. Yliopettajien työajasta tutkimukseen kuluu 16 prosenttia, lehtorien työajasta 8 prosenttia ja päätoimisten tuntiopettajien työajasta 7 prosenttia. Tutkimusta on eniten, yli 10 prosenttia työajasta, kulttuurialalla sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-alalla.

Lähde: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ajankäyttötutkimus. Tilastokeskus, Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2006.

Lisätietoja: Vesa Hämäläinen (09) 1734 2594, Markku Virtaharju (09) 1734 3290, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi