Valtion rahoitusvarat kasvoivat velkoja enemmän vuonna 1998

Valtion rahoitusvarat lisääntyivät viime vuonna enemmän kuin velat. Tämä johtui lähinnä velanoton vähäisyydestä ja omistusten arvonnoususta. Tilastokeskuksen laatiman rahoitustilinpidon ennakkotietojen mukaan valtion nettovelka pieneni vuodessa 41 miljardia markkaa.

Valtion markkinahintainen bruttovelka oli viime vuoden lopussa 510 miljardia markkaa. Velasta 90 prosenttia oli joukkovelkakirjalainoja. Rahoitustilinpidon mukainen valtion velka poikkeaa muista velkakäsitteistä. Merkittävin ero yleisesti käytettyyn nimellisarvoiseen valtion velkaan on arvottamisessa; Euroopan tilinpitojärjestelmän mukaisessa rahoitustilinpidossa rahoitusvarat ja velat lasketaan taseajankohdan markkinahintaan. Nimellisarvoinen valtion velka oli viime vuoden lopussa 75 miljardia markkaa pienempi kuin markkinahintainen velka.

Kotitaloudet sijoittivat vuonna 1998 etenkin vakuutusrahastoihin (13 miljardia markkaa), asunto-osakkeisiin (10 miljardia markkaa) ja talletuksiin (9 miljardia markkaa). Kotitalouksien omistamien noteerattujen osakkeiden arvo kohosi hinnannousun ansiosta vuoden aikana lähes 17 miljardilla, vaikka kotitaloudet hankkivat uusia osakkeita vain 4 miljardilla markalla. Vakuutussäästöjä kotitalouksilla oli vuoden lopussa lähes yhtä suuresta arvosta kuin noteerattuja osakkeita. Puolet kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta oli asunto-osakkeita.

Kotitalouksien velkakanta alkoi jälleen kasvaa. Taloudet ottivat viime vuonna uusi lainoja 14 miljardia markkaa enemmän kuin maksoivat vanhoja pois. Lainanotosta huolimatta kotitalouksille syntyi 25 miljardin markan rahoitusylijäämä.

Noteerattujen yritysten osakkeiden kokonaisarvo oli vuoden lopussa 783 miljardia markkaa. Ulkomainen omistus kasvoi vuoden aikana 11 prosenttiyksikköä yli puoleen (53 prosenttiin) kokonaisarvosta.

Sijoitusrahasto-osuuksien yhteenlaskettu arvo oli viime vuoden lopussa 29 miljardia markkaa. Se kasvoi vuodessa 58 prosenttia. Rahasto-osuuksista 39 prosenttia oli kotitalouksien hallussa.

Työeläkelaitokset hankkivat viime vuonna rahoitusvaroja 22 miljardin markan nettoarvosta. Ne sijoittivat varojaan edellisvuosien tapaan erityisesti joukkovelkakirjoihin. Rahoitusvaroista runsas kolmannes oli sijoitettuna valtion ja kuntien arvopapereihin. Työeläkelaitosten lainananto pieneni jo kuudetta vuotta peräkkäin. Niiden ulkomaiset saamiset lähes kaksinkertaistuivat viime vuonna.

Rahoitustilinpito kuvaa kansantalouden kaikkien alojen rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia. Rahoitustilinpito on vuosilta 1992 - 98 laadittu Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 1995) mukaisesti.

Lähde: Rahoitustilinpito 1998. Tilastokeskus