Tasa-arvoinen suomineito, osa 2

  1. Naisten palkat 80 prosenttia miesten palkoista
  2. Naiset tekevät kotityöt
  3. Politiikassa naisia yhä enemmän
  4. Naisjohtajien määrä kasvanut hieman
  5. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Marjut Pietiläinen, artikkeli julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2006

Sukupuolten välinen ero työllisyysasteessa ja työttömyydessä on pieni, mutta tasa-arvo ei edelleenkään toteudu palkoissa eikä kotitöissä. Kansanedustajista vajaat neljäkymmentä prosenttia on naisia.

Suomessa naisten työllisyysaste on korkea ja sukupuolten välinen ero työllisyysasteessa pohjoismaalaiseen tyyliin pieni verrattaessa tilannetta esimerkiksi Turkkiin, Maltaan, Kreikkaan tai Italiaan. Turkissa naisten työllisyysaste on vain noin 25 prosenttia miesten työllisyysasteen ollessa lähes 70 prosenttia.

Suomessa osa-aikatyö ei ole kovin yleistä. Työllisistä naisista noin 19 prosenttia on osa-aikatyössä. Miesten osa-aikatyön osuus on vaihdellut vuosien mittaan ja on tällä hetkellä alle 10 prosenttia. Niissä Euroopan maissa, joissa osa-aikatyö on tyypillistä, myös työllisyysaste on korkeampi kuin maissa, joissa osa-aikatyö on epätyypillistä. Esimerkiksi Hollannissa 75 prosenttia työllisistä naisista tekee osa-aikatyötä ja miehistäkin reilu viidennes. Muissa Pohjoismaissa tehdään osa-aikatyötä enemmän kuin Suomessa, mutta Itä-Euroopassa sen sijaan osa-aikatyötä tehdään todella vähän.

Osa-aikatyö on keskittynyt voimakkaasti tietyille toimialoille. Kaupan alalla osa-aikatyön osuus on 24 prosenttia ja naisvaltaisella vähittäiskaupan alalla 38 prosenttia. Osa-aikatyötä tekee päätoimessaan kaupan alalla työskentelevistä naisista 37 ja miehistä vain 10 prosenttia. Vähittäiskaupan alalla osa-aikatyötä tekee 44 prosenttia naisista ja 22 prosenttia miehistä. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sukupuolten välillä ei ole eroa osa-aikatyön tekemisessä. Rakennusalalla miehet eivät tee osa-aikatyötä, mutta alan harvat naiset kylläkin.

Yleisimmät syyt osa-aikatyöhön ovat opiskelu ja kokoaikatyön puuttuminen. Näiden jälkeen yleisin syy on osa-aikaeläke, erityisesti miehillä.

Naispalkansaajista viidennes on määräaikaisessa työsuhteessa, miehistä vain noin 13 prosenttia. Lähes kaikissa ikäluokissa määräaikaisten osuus on suurempi naisilla. Ainoastaan 15-19-vuotiaiden ja vähintään 60-vuotiaiden ikäluokissa tilanne on toisin päin. Koulutustasokaan ei selitä sitä, miksi naiset ovat miehiä useammin määräaikaisessa työsuhteessa, sillä tilanne on sama kaikilla koulutusasteilla. Työlliset naiset ovat koulutetumpia kuin työlliset miehet. Tarkasteltaessa 15-64-vuotiaiden työllisten koulutusrakennetta vuonna 2004 havaitaan 40 prosentilla työllisistä naisista olevan korkea-asteen koulutus, kun työllisillä miehillä osuus oli vain 31. Keskiasteen koulutus oli 42 prosentilla työllisistä naisista ja vastaavasti 47 prosentilla työllisistä miehistä. Työllisistä naisista 18 prosentilla ja miehistä 22 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Suomessa työttömyys on keskivertoa Euroopan maihin verrattuna ja ero sukupuolten välillä on pieni, kuten muissakin Pohjoismaissa. Sen sijaan monessa eteläisen Euroopan maassa, kuten Espanjassa ja Kreikassa, ero miesten ja naisten työttömyyden välillä on suuri. Kreikassa naisten työttömyysaste on 16 prosenttia, mutta miesten vain alle 7 prosenttia.

Naisten palkat 80 prosenttia miesten palkoista

Naisten palkat ovat edelleen vain noin 80 prosenttia miesten palkoista. Naisten palkkojen osuus miesten palkoista on kuitenkin ollut kasvusuunnassa.

Työolotutkimuksen mukaan naisten palkan osuus miesten palkasta on kasvanut vuodesta 1984 kolmella prosenttiyksiköllä vuoteen 2003, jolloin osuus oli 79,7 prosenttia. Tulonjakotilaston mukaan vuonna 2003 koko vuoden kokoaikatyössä olleiden naisten palkat olivat 80,1 prosenttia miesten vuosipalkoista. Sukupuolten välinen palkkaero on kuitenkin hyvin arvosidonnainen asia ja yksiselitteisen totuuden antaminen asiasta on lähes mahdotonta.

Naisten palkkojen osuus miesten palkoista koulutusasteen mukaan vuonna 2003, %

Koulutus ja kuukausitulot,
ilman osa-aikaisia		 Naiset / miehet, %
Yhteensä 79,7
Perusaste 81,2
Keskiaste 77,4
Alin korkea-aste 75,4
Alempi kand. aste 72,0
Ylempi kand. aste 80,7
Tutkijakoulutus 81,5

Lähde: Työolotutkimus 2003

Koulutuksella ja työkokemuksella on yritetty selittää palkkaeroja ja palkkaeron voitaneen sanoa olevan sitä suurempi mitä korkeampi koulutus on. Suurimmat sukupuolten väliset palkkaerot ovat korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Alemmilla koulutustasoilla ero naisten ja miesten välillä ei ole niin suuri. Naisten palkat näyttävät olevan alhaisimmat naisvaltaisilla aloilla ja korkeimmat miesvaltaisilla aloilla. Miesten palkat ovat sen sijaan korkeimmat sellaisilla työpaikoilla, joilla on sekä naisia että miehiä. Myös kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansioita koulutusasteen mukaan tarkastelemalla havaitaan sukupuolten välisen eron olevan suurempi ylemmillä koulutusasteilla (vähintään alin korkea-aste) kuin esimerkiksi perus- ja keskiasteella.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 14.12.2006