Suomalaiset Ruotsin inhimillistä pääomaa luomassa

  1. Ruotsi koulutustavoitteessa Suomea edellä
  2. Uusien korkeakouluopiskelijoiden määrä laski
  3. Ruotsi jäi vielä tavoitteestaan
  4. Iranilais- ja suomalaistaustaisia ylivoimaisesti eniten
  5. Suomalaistaustaisilla vahva edustus tohtoreissa
  6. Uusien ikäluokkien kasvu ja lasku
  7. Suomessa vaaditaan lisää kädentaitajia
  8. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat kiinnostavat Ruotsia

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Leena Timonen työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen ympäristö- ja energiatilastoissa. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 12/2007

Aikoinaan työn perässä Ruotsiin lähteneiden suomalaisten lapset ovat nyt kouluttautumassa. Yli 36 prosenttia kaikista Ruotsin korkeakoulujen ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista on suomalaisia vanhempien taustamaan mukaan mitattuna. Lisäksi suomalaistaustaiset ovat suurin ulkomaalaisryhmä tohtorikoulutettavista.

Suomalaiset on ehdottomasti suurin ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden ryhmä Ruotsissa - mitataan asiaa millä tavalla tahansa: kansalaisuuden tai syntymämaan mukaan, absoluuttisesti tai suhteellisesti. 1960- ja -70-luvuilla Suomesta lähdettiin joukolla Ruotsiin, pääasiassa työnhakuun. Ruotsiin asumaan jääneiden lapset ovat nyt opiskelemassa.

Opiskelijoiden vanhempien taustamaan mukaan mitattuna suomalaisten 36,5 prosentin osuus kaikista ulkomaisista korkeakouluopiskelijoista onkin selvästi suurempi kuin 16 prosentin kansalaisuuspohjaisesta osuudesta voisi ajatella. Lukumääräisesti taustaltaan suomalaisten vanhempien jälkeläisiä oli korkeakouluissa runsaat 5 200 lukuvuonna 2004-2005. Sen sijaan Ruotsin rajojen ulkopuolella syntyneistä opiskelijoista suomalaisten osuus oli vain 8,2 prosenttia eli runsaat 2 800 opiskelijaa. Naispuolisista opiskelijoista suomalaisten osuus oli vielä suurempi eli 39 prosenttia, kun taas suomalaisista miesopiskelijat muodostivat vain 32 prosenttia kaikista ulkomaisista vanhempien taustamaan mukaan mitattuna. Muista Pohjoismaista Ruotsiin opiskelemaan lähteneiden osuus on vähäinen.

Ruotsi koulutustavoitteessa Suomea edellä

Suomen ja Ruotsin tavoitteena on kouluttaa puolet jokaisesta ikäluokasta korkeakouluissa. Ruotsi on tavoitteen toteutumisessa hieman Suomea pidemmällä. Tämä selittyy osin historialla ja koulutusrakenteilla. Ruotsissa ammattikorkeakoulutason rooli on ollut tärkeämpi kuin meillä. Toisaalta Ruotsille tavoitteen saavuttaminen on huomattavasti haastavampaa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden suuremman merkityksen takia.

Ruotsi on ylivoimaisesti tärkein kohdemaa Suomesta ulkomaille lähteville uusille korkeakouluopiskelijoille. Sen suosio vaihtomaana on jopa kasvanut. Siksi on erityisen tärkeää ymmärtää, miten ulkomaalaisten opiskelu Ruotsissa on yleisesti kehittynyt.

Ulkomaalaistaustaisten %-osuus Ruotsissa korkeakoulun aloittaneista lukuvuosina 1996/97-2004/05

Suurimpien ulkomaalaisryhmien %-osuus 25-vuotiskohortista vuonna 2004 Ruotsissa korkeakoulun aloittaneista taustamaan mukaan

  Ulkomailla syntyneet, %-osuus   Molemmat vanhemmat ulkomailla syntyneitä, %-osuus
  kaikki naiset miehet kaikki naiset miehet
Iran 45 51 41 45 44 46
Suomi 44 52 33 28 34 22
Puola 42 45 40 52 56 58
Bosnia-Hertzegovina 35 46 24 38 53 17
Turkki 25 23 27 29 34 24
Syyria 24 22 26 36 35 37
Libanon 21 20 21 35 32 37
Chile 21 24 19 34 36 33
Irak 20 22 18      
Jugoslavia 17 21 13 33 39 28
Somalia 10 5 14      
Kaikki 30 33 28 33 38 29
Lähde: Sveriges Statistiska Centralbyrån.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 17.4.2007