Alueiden rakenteelliset ongelmat voimistuvat tulevaisuudessa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Ilkka Mella toimii alueiden ja hallinnon kehittämisosaston neuvottelevana virkamiehenä sisäasiainministeriössä. Hän on ollut mukana Työvoima 2025 -projektissa ja Koulutustarjonta 2012 -projektissa. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenKuntapuntari-lehdessä 1/2007

Sisäasianministeriön Maakuntien suhdannekehitys 2002-2006 -raportin mukaan Suomen hyvä talouskasvu vuosina 2004-2006 toteutui alueellisesti laajalla rintamalla. Useimpien maakuntien keskusalueet ovat kohtuullisen hyvässä vedossa ja tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet merkittävästi.

Työllisten määrä on kasvanut vuoden 2003 alusta vuoden 2006 loppuun yli 100 000 henkilöllä, joten hallituksen asettama tavoite saavutettiin. Myös maassamuutto on tasoittunut maakuntien välillä, vaikka nopeutuva talouskasvu kiihdyttää muuttoa suuriin keskuksiin kuten pääkaupunkiseudulle. Ongelmallista on maaseutualueiden suhteellisen heikko kehitys, mitä väestön ikääntyminen ja kuntien talouden heikentyvä kehitys voimistavat.

Etlan ennusteen mukaan työpaikkojen määrä kasvaisi ja työttömyys alenisi kaikissa maakunnissa. Väestön ikääntyminen ei vielä vaikuta työelämään täydellä teholla, koska eläkkeelle siirrytään yhä vanhempana ja yli 55-vuotiaiden osuus työvoimasta kasvaa. Näyttäkin siltä, että ikääntymisen vaikutuksia on kyetty viime vuosina onnistuneesti myöhentämään.

Ministeriöiden ja tutkimuslaitosten yhteisprojektin Työvoima 2025 mukaan ikääntymisestä johtuvat rakenteelliset muutokset työmarkkinoilla alkavat voimistua heti 2010-luvun alussa. Työikäisten määrän arvioidaan vähenevän 2010-luvulla lähes 200 000 henkeä ja työvoiman määrän 60 000 henkeä. Resurssien heikkeneminen vaikuttaa myös työpaikkojen määrää rajoittavasti, eikä työpaikkojen määrän odoteta enää kasvavan.

Erityisesti alueilla, joissa vanhusten osuus väestöstä on suuri ja nuorten osuus pieni, resurssit vähenevät voimakkaasti. 2010-luvulla myös julkinen rahoitus joutuu tiukoille, koska ikääntyminen vaatii lisää kustannuksia ennen kaikkea terveydenhuollossa. Samanaikaisesti rahoitustarpeen arvioidaan kasvavan myös energian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.

Väestön ikääntyminen vähentää alueiden voimavaroja

Väestön ikääntyminen on jo tosiasia useilla alueilla, ja se nopeutuu vuosi vuodelta. Työvoimasta eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä, ja arvioitu poistuma on vuosina 2005-2025 noin miljoona henkeä eli yli 40 prosenttia työvoimasta. Ikääntyminen on voimakasta kaikilla alueilla, mutta sekä määrällisesti että suhteellisesti nopeinta se tulee olemaan pääkaupunkiseudulla, jossa yli 64-vuotiaita ennustetaan olevan vuonna 2025 yli 80 prosenttia enemmän kuin tällä hetkellä.

Maaseutualueilla vanhusten osuus väestöstä on jo nyt niin korkea, että eläkeläisten määrän kasvu on suhteellisesti hitaampaa kuin kaupunkialueilla.. Maaseudun suuri ongelma onkin lasten ja työikäisten määrän raju väheneminen. Ydinmaaseudulla alle 15-vuotiaiden määrä vähenee noin 30 prosenttia ja harvaan asutulla maaseudulla jopa yli 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) määrään eri alueilla vaikuttavat eniten muuttoliike ja työvoiman siirtyminen eläkkeelle. Maassamuuton lievä tasapainottuminen alueittain ja maahanmuuton kasvu eivät riitä pitämään työikäisen väestön määrää nykyisellä tasollaan eri maakunnissa, vaan se laskee Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntia lukuun ottamatta. Pohjois-Pohjanmaalla on korkean syntyvyyden ja luonnollisen väestönkasvun myötä mahdollisuus pitää työikäisen väestön määrä tulevaisuudessa lähes ennallaan.

Eniten työikäisten määrä laskee Itä-Suomen maakunnissa. Kun eläkkeelle siirtyvien määrä (60-64-vuotiaat) kasvaa ja samanaikaisesti työikään tulevien ikäryhmien (20-24-vuotiaat) määrä vähenee, niin työvoiman saatavuus heikentyy kaikilla alueilla.

Kuvio 1. Työllisten määrän muutos (%) maakunnittain 2003-2007 ja 2007-2011*

* muutos arvioitu TK:n työvoimatutkimuksen ja Etlan ennusteen pohjalta

 

Kuvio 2. Väestön määrän muutos ikäryhmittäin 2005-2025 (%) eri maakunnissa

 

Kuvio 3. Ikääntymisen kustannukset suuralueittain 2003-2040

 

Kuvio 4. Työttömyysaste (%) maakunnittain 2000-2025

Sivun alkuun

Julkinen rahoitus kiristyy

Julkinen sektori on monilla alueilla suuri työllistäjä ja rahoittaja, ja sen rooli on tärkeä myös tulevaisuudessa. Julkisen talouden vakausohjelmassa (Valtiovarainministeriö, 2006) arvioidaan, että huolimatta talouden kasvusta julkinen rahoitus kiristyy ikääntymisen aiheuttamien kustannuspaineiden takia. Useimpien kuntien talous vaikeutuu eikä valtion rahoitus kykene tukemaan alueita riittävästi.

Uudellamaalla väestö ja työvoima ikääntyy nopeammin kuin muissa maakunnissa, mikä merkitsee julkisten menojen voimakasta kasvua alueella. Samalla Uudenmaan mahdollisuudet toimia julkisen talouden nettomaksajana ja 'tasapainottajana' alueiden välillä heikkenevät.

Sivun alkuun

Työvoiman määrä vähenee ja työttömyys alenee

Työvoima 2025 -projektin esittämässä trendilaskelmassa arvioidaan työikäisten 15-64-vuotiaiden määrän vähenevän vuoteen 2025 mennessä yli 200 000 henkeä. Työvoiman niukkuus rajoittaa tuotannon ja työpaikkojen kasvua ja työllisten määrän arvioidaan kasvavan vuosina 2007-2011 noin 50 000 henkeä ja pysyvän sitten lähes ennallaan vuosina 2011-2025.

Työttömyys alenee tasaisesti kaikilla alueilla, vaikka työpaikkojen määrän ei arvioida juurikaan nousevan. Tämä johtuu työikäisen väestön ja työvoiman vähenemisestä. On jopa mahdollista, että työttömyysaste alenee nopeimmin Itä-Suomen maakunnissa, joissa se on tällä hetkellä maan korkein. Vastaavasti työllisyysaste nousisi matalan työllisyyden alueilla työvoiman niukkuudesta johtuen yli maan keskiarvon.

Kuvio 5. Sosiaali- ja terveyssektorin työllisten osuus (%) koko työvoimasta maakunnittain 2000-2025

Sivun alkuun

Vähenevät resurssit rajoittavat alueiden kehitystä

Huolimatta työttömyyden alenemisesta ja työllisyysasteen noususta tulevaisuuden näkymät eivät ole kovinkaan myönteisiä maakunnissa, joissa työvoiman määrä laskee 15-20 prosenttia nykytason alapuolelle vuonna 2025. On ilmeistä, että kestävälle elinkeinotoiminnan kehitykselle ei tällöin ole riittävää perustaa.

Työvoima 2025 -projektin arvioiden mukaan kasvavia toimialoja ovat eri maakunnissa lähinnä palvelusektorit kuten kauppa, matkailu, liike-elämän palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Koko maassa sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus työpaikoista nousisi 17 prosentin tasolle vuonna 2020-25 ja Itä-Suomen maakunnissa osuus olisi yli 20 prosenttia, mikä saattaa rajoittaa muiden elinkeinojen mahdollisuuksia vähenevien työvoimaresurssien oloissa.

Muuttoliikkeen rooli työvoiman tarjonnan säätelijänä on muuttumassa. Muuttoaktiivisuus on keskittynyt entistä enemmän 18-25-vuotiaiden ikäryhmään, joka pienenee jatkuvasti erityisesti perinteisillä muuttotappioalueilla. Potentiaalisten muuttajien vähentyessä lähes kaikilla alueilla on ennakoitavissa, että maassamuutto heikkenee tulevaisuudessa.

Maahanmuutto on lisääntynyt viime vuosina, ja myös maahanmuuttajien työllisyys on noussut erityisesti virolaisten ja venäläisten osalta. Kuitenkin maahanmuuttajien määrällinen vaikutus alueiden työmarkkinoilla on edelleen melko vähäinen ehkä pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Suomi ei ole saanut osaansa Euroopan suurista muuttovirroista, jotka ovat kulkeneet Puolasta ja muista Itä-Euroopan maista lähinnä Britanniaan ja Irlantiin (Myrskylä, 2006).

On ilmeistä että vuosikymmeniä jatkunut keskittyvän aluekehityksen suuri linja jatkuu. Supistuvien väestö- ja työvoimaresurssien oloissa elinkeinotoiminta kasvaa ennen kaikkea suurimmissa aluekeskuksissa ja vähenee erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueilla.

Etelä- ja Lounais-Suomen aluekeskukset muodostavat elinkeinorakenteeltaan ja liikenneyhteyksiltään kilpailukykyisen ja toimivan aluekokonaisuuden. Muualla maassa vahvimpia ovat erityisesti yliopistokaupunkien ympärille muodostuvat keskukset ja niiden lähialueet.

Myös muihin aluekeskuksiin voi syntyä menestyvää elinkeinotoimintaa, johonkin vahvaan toimialaan ja yrityksiin perustuen. On myös mahdollista, että maaseutualueilla syntyy uutta elinkeinotoimintaa esimerkiksi kaivostoiminnan ja bioenergian tuotannon ympärille.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Maakuntien suhdannekehitys 2002-2006. Sisäasiainministeriö, 42/2006

Työvoima 2025 -projektin loppuraportti. Työministeriö, 325/2007

Tuotannon ja työllisyyden ennuste maakunnittain 2006-2011. ETLA, 2006

Pekka Myrskylä: Muuttoliike ja työmarkkinat. Työministeriö, 321/2006

Suomen vakausohjelman tarkistus. Valtiovarainministeriö, 4a/2006

Päivitetty 27.4.2007