Maassamuuton suuri linja 1880-luvulta lähtien:
Savotta-Suomesta Rannikko-Suomeen
- Jako Rannikko- ja Savotta-Suomeen
- Kaupunginvastainen perinne siirtynyt
- Muuttajien määrä kasvanut jatkuvasti
- Muutettu samoilta alueilta samoille alueille
- Julkinen valta edistänyt ja rajoittanut muuttamista
- Tulevaisuudessa vaikuttaa enemmän rakenne kuin määrä
- Erityispiirteet näkyvät pitkällä aikavälillä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Julkinen valta edistänyt ja rajoittanut muuttamista
Neljänneksi, julkinen valta on pyrkinyt vaikuttamaan harjoitetulla politiikalla ja julkisilla toimenpiteillä muuttamista edistäviin ja rajoittaviin tekijöihin. Liikkuvuutta on samanaikaisesti sekä padottu että kannustettu maaseutu-, teollistamis-, koulutus-, alue- ja hajasijoitus- tai alueellistamispolitiikan keinoin yhteiskunnan eri kehitysvaiheissa.
Yhtäällä muuttajia on moraalisesti paheksuttu, estetty liikkumasta lakien ja asetusten voimalla, rajoitettu hallinnon keinoin ja pyritty vaikuttamaan muuttajien määrään ja muuttosuuntiin. Toisaalta poliittisilla päätöksillä on kannustettu kulloisenkin aikakauden "liikaväestöä" tai työvoimareserviä alueelliseen liikkuvuuteen asutus-, alue-, työvoima-, koulutus-, sosiaali- ja talouspolitiikan nimissä: maaseudun tilatonta väestöä 1900-luvun vaihteessa, maa- ja metsätalouden pienviljelijöitä ja suuria ikäluokkia 1960-luvulla, naisia hyvinvointivaltion laajenemisen yhteydessä 1970-1980-luvuilla, opiskelijoita 1990-luvulta alkaen ja maahanmuuttajia 2000-luvulla (taulukko 2).
Taulukko 2. Maassamuuttoa edistävät ja rajoittavat tekijät 1880-luvulta 2000-luvulle
| EDISTÄVÄT TEKIJÄT | RAJOITTAVAT TEKIJÄT |
| Orastava teollistumiskausi 1880-1944 | Orastava teollistumiskausi 1880-1944 |
| - Muuttorajoitusten poisto/elinkeinovapaus | - Osittaiset muuttorajoitukset |
| - "Liikaväestön" purkautuminen | - Muuttamiselle kielteinen asenneilmasto |
| - Siirtolaisuus | - Sosiaalisen liikkuvuuden vähäisyys |
| - Maa- ja metsätalouden koneellistuminen | - Ammattien itsesäätely |
| - Teollisuuden työvoimapula | - Köyhäinapu paikan päälle (ei kerjuuta) |
| - Maaltapako | - Kaupunkien sisäiset rajoitukset |
| - Moraalisen paineen vähentyminen | - Pulavuodet (väliaikainen) |
| Keskittymiskausi 1945-1974 | Keskittymiskausi 1945-1974 |
| - Työvoimapula | - Pienviljelyoptimismi, maanhankintalaki |
| - Siirtoväen ja rintamamiesten asutus | - Työvoimapolitiikan "lapiolinja" |
| - Maaltapako | - Jälleenrakennusohjelma, infrahankkeet |
| - Aktiivinen työvoimapolitiikka | - Teollistava aluepolitiikka |
| - Talouskasvu ja työvoimareservien täysimääräinen hyödyntäminen | - Hajasijoittamistoimet, erityisesti aluekorkeakoulujen perustaminen |
| - Suurten ikäluokkien tulo työ- ja koulutusmarkkinoille | - Julkisten hyvinvointipalveluiden laajentuminen ja valtionosuudet |
| - Siirtolaisuus Ruotsiin | - Aluepolitiikan tukijärjestelmä ja erillislait |
| - Teollisuus- ja palvelualan työpaikkojen jatkuva kasvu | - Kehitysalueiden suora tukeminen |
| - Kaupunkien kasvava asuntotuotanto | |
| Tasapainottuva kausi 1975-1991 | Tasapainottuva kausi 1975-1991 |
| - Lähimuuttojen lisääntyminen asunto-
ja ympäristöpreferenssien ohjaamina |
- Hajasijoitustoimien vaikuttavuus |
| - Energiakriisi, talouden taantuma | |
| - Työllisyystilanteen nopea heikkeneminen | |
| - Lähtömuuttojen lasku perinteisillä muuttotappioalueilla ja paluumuutto | |
| - Julkisten palveluiden laajentuminen | |
| - Maa- ja metsätalouden rakennemuutoksen hidastuminen | |
| - Muuttovoittokuntien määrän kasvu | |
| Uudelleenkeskittymisen kausi 1992- | Uudelleenkeskittymisen kausi 1992- |
| - Kotikuntalaki | - Lama ja kuntien välisen muuttoliikkeen tyrehtyminen |
| - Eriytynyt työpaikka- ja toimialakehitys | - Maaseutu- ja haja-asutusalueiden tyhjentyminen potentiaalisista muuttajista |
| - Työttömyyden monninkertaistuminen ja aktiivinen työvoimapolitiikka | - Työttömyys- ja sosiaaliturva |
| - Sosiaalisen asuntotuotannon lisääminen kasvukeskuksissa | |
| - Yksityisten ja julkisten palveluiden supistuminen reuna-alueilla | |
| - Opiskelijoiden määrän jatkuva kasvu | |
| - Lisääntynyt maahanmuutto ja ulkomaalaisperäisten hakeutuminen kasvukeskuksiin | |
Päivitetty 31.7.2007