Suomi suojelee hyvin metsiään
- Uusin tieto mahdollistaa maiden välisen vertailun
- Käyttöaste ja monimuotoisuus kytkeytyvät toisiinsa
- Euroopan metsät ovat ihmisen muuttamia
- Lahopuut turvaavat monimuotoisuutta
- Suomi on johtava metsien suojelija
- Suomessa mittarit käytössä kolmatta kertaa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Käyttöaste ja monimuotoisuus kytkeytyvät toisiinsa
Metsien monimuotoisuutta arvioidaan yhdeksän indikaattorin perusteella. Suomen kannalta eurooppalaisessa vertailussa kiinnostavimmat indikaattorit ovat luonnonmetsät, uudistaminen, lahopuu ja suojeltujen metsien määrä.
Metsien monimuotoisuutta halutaan usein tarkastella suhteessa metsien käyttöasteeseen. Euroopan metsien käyttöaste eli vuotuisten hakkuiden suhde kasvuun on noin 50 prosenttia (Kuvio 1). Jos luku lasketaan ilman Venäjän metsiä, käyttöaste on 58 prosenttia.
Käyttöaste on noussut selvästi kaikissa Euroopan valtioissa viimeisten 10 vuoden aikana. Suomen metsien käyttöaste on verraten korkea, viime vuosina se on ollut noin 70 prosenttia, mutta se ei ole kuitenkaan Euroopan korkein. Toisaalta jatkuvasti lisääntyneen kasvun ja puuvarojen puolesta metsien hakkuita voitaisiin lisätä monimuotoisuuden vaarantumatta, kun metsänhoidossa käytetään uusia luonnonläheisiä menetelmiä.
Korkein metsien käyttöaste on Ruotsissa, joskin siihen vaikuttavat kaksi ankaraa myrskytuhovuotta 2000-luvulla. Kuvasta 1 puuttuu Albania, jossa metsien käyttöaste on poikkeuksellisen suuri, peräti viisinkertainen kasvuun verrattuna.
Kuvio 1. Metsien käyttöaste eli hakkuiden määrä suhteessa puuston vuotuiseen kasvuun
Päivitetty 6.11.2007