Talousluottamus on jakautunut kahtia 2000-luvulla
- Oma ja Suomen talous eriytyneet
- Mikro voi kestää vaikka makro yskii
- Kuluttajabarometri ennakoi talouden käänteitä
- Näkemykset säästämisestä ja lainanotosta vaihdelleet paljon
- Inflaatiotuntuma heikkeni euron myötä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kuluttajabarometri ennakoi talouden käänteitä
Nyt on muutamassa kuukaudessa makroindikaattori romahtanut +10:n tasolta noin -10:een. Tämä indikoisi talouskasvun hidastumista lähitulevaisuudessa, mutta ei välttämättä mitään taantumaa, koska mikropuolen tilanne on niin hyvä.
Kuvio 3 osoittaa, kuinka hyvin luottamusindikaattori on vuosina 1995-2007 korreloinut reaalisen talouskehityksen kanssa ja jopa ennakoinut sitä. Tunnelmien muutokset, kuten varovaisuuden lisääntyminen, heijastuvat kulutukseen ja sitä kautta bkt:n kehitykseen. Kuluttajabarometri ei kuitenkaan ole mikään ennustemalli, joka tuottaisi tarkkoja prosenttiennusteita talouskehityksestä, vaan se on muutossuuntia hahmottava mielialatutkimus. Oman talouden ohella myös näkemykset yleisestä taloudesta ja työttömyydestä ovat tärkeä osa kuluttajamielialaa.
Kuvio 3. Kuluttajien luottamusindikaattori ja bkt:n vuosimuutos neljännesvuosittain 4/1995-4/2007
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajabarometri ja Kansantalouden tilinpito
Ilman yleisen talouden osatekijöitä indikaattorin ennakointikyky olisi huomattavasti heikompi. Ihmisten tietoisuus esimerkiksi Suomen vientinäkymien heikkenemisestä on siis syytä ottaa huomioon.
Kuluttajabarometrin tulokset julkaistaan hyvin nopeasti aina jo tutkimuskuukauden lopussa, viikkoja tai kuukausia ennen ns. reaalitilastojen valmistumista. Tämä antaa talouspolitiikan päättäjille aikaa reagoida ja yrittää tilanteen mukaan vaikuttaa kuluttajien mielenliikkeisiin ja talouden kehityssuuntiin. Välineinä voidaan käyttää esimerkiksi korkojen sääntelyä tai veroratkaisuja tai yleisemmin erilaista raha- tai finanssipolitiikkaa.
____________________
Päivitetty 8.4.2008