Rakentamisen toimialakatsaus II/2008

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Jukka Oikarinen (09) 1734 2969, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Rakennusyritysten liikevaihto kasvaa edelleen vauhdilla, mutta rakentamisen tuotannon kasvu on taittunut kohti hiipuvaa kasvua. Toistaiseksi olemme hidastuvan kasvun vaiheessa, käynnissä oleva tuotanto ei siis ole vielä alkanut supistua vaikkakin ennakoivat indikaattorit, kuten rakennusluvat ja rakennushankkeiden aloitukset lupailevat miinusmerkkisiä lukuja vuoden lopulle. Rakennusalan työllisten määrä kasvoi ja työttömien määrän supistui edelleen toisella neljänneksellä. Suomalaisten ja Suomen talous on kuluttajabarometrin ja julkaistujen tilastolukujen valossa tähän saakka selvinnyt hyvin kansainvälisen talouden heikkenemisestä, mutta vaikutukset alkavat vähitellen näkyä myös Suomessa. Hinta- ja kustannuspaineet ovat tuntuvasti lisääntyneet. Inflaatio on kiihtynyt selvästi viime kuukausina ja rakentamisen kustannusindeksitkin osoittavat rakentamisen kustannustason kohoavan nopeasti vaikkakin nousun voimakkain vaihde näyttää taittuneen kun rakennustuotannon kasvu on alkanut hiipua.

EK-barometrin mukaan rakennusalalla uskotaan suhdannetilanteen heikkenevän. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennushankkeiden määrät ovat vähentyneet jo selvästi. Näiden lukujen valossa käynnissä oleva rakennustuotanto verrattuna vuoden takaiseen tulee vähenemään loppuvuodesta. Myös kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta ovat heikentyneet ja tukevat näkemystä talouden jäähtymisestä. Viime kuukausien kuluttajabarometrin luvut ovat olleet heikoimpia sitten 1990-luvun taitteen.

Sivun alkuun

Uudisrakentamisen aloitusten väheneminen kiihtyi

Vuoden toinen neljännes oli ensimmäistä synkempi, sillä aloitettujen rakennusten määrät vähenivät reilun viidenneksen kun ensimmäisellä neljänneksellä laskua oli vain 14 prosenttia. Kuutioilla mitattuna uudisrakennustöiden aloitukset vähenivät tammi-kesäkuussa 19 prosenttia edellisvuodesta, 21,56 miljoonaan kuutiometriin. Asuinrakennusten aloitukset vähenivät 13 prosenttia, toimisto- ja liikerakennusten aloitukset 27 prosenttia ja teollisuusrakennusten aloitukset 29 prosenttia. Kaiken kaikkiaan muiden kuin asuinrakennusten aloitukset vähenivät 21 prosenttia.

Asuinrakentaminen alkoi hiljentyä jo huhtikuussa 2007, mutta toistaiseksi toimitilarakentaminen on jatkunut erittäin vilkkaana, minkä vuoksi myös uudisrakentaminen kokonaisuutena on edelleen jatkanut kasvua koko kuluvan alkuvuoden. Rakennustuotannon määrä on hidastunut alkuvuodenkin aikana kuukausi kuukaudelta. Asuinrakentamisen volyymin väheneminen on ollut koko alkuvuoden 7 - 9 prosentin luokkaa vuoden takaiseen verrattuna. Muiden rakennusten volyymin vauhdikas, lähes 30 prosentin, alkuvuoden (tammi-maaliskuu) kasvu on hidastunut reiluun 16 prosenttiin huhti-kesäkuussa. Rakennustuotannon kaksijakoisuus näkyy hyvin selvästi Uudisrakentamisen volyymi-indeksissä.

Uudisrakentamisen kokonaisvolyymi oli huhti-kesäkuussa vielä 6 prosentin kasvussa vuoden takaiseen verrattuna. Heinäkuussa uudisrakentamisen kasvu vauhti oli enää 1,5 prosenttia. Tammi-maaliskuussa kasvua oli vielä 10 prosenttia. Toistaiseksi olemme hidastuvan kasvun vaiheessa, käynnissä oleva tuotanto ei siis ole vielä alkanut supistua vaikkakin ennakoivat indikaattorit, kuten luvat ja aloitukset lupailevat miinusmerkkisiä lukuja vuoden lopulle.

Vuoden 2008 ensimmäisellä vuosipuoliskolla aloitettiin 14 100 asunnon rakentaminen, mikä on 13 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Myös aloitettujen asuinrakennusten yhteenlaskettu tilavuus pieneni 13 prosenttia.

Asuinrakentamisen hiipuminen on useiden eri asuntojen kysyntään vaikuttavien tekijöiden summa. Taloudellisen epävarmuus on lisääntynyt vuoden edetessä. Rahoituksen hinta on tuplaantunut parin kolmen vuoden takaisesta. Lisäksi pidentyneiden laina-aikojen tuoma mahdollisuus maksaa asunnosta aiempaa enemmän on nyt käytetty. Tämä näkyy mm. valmiiden myymättömien asuntojen määrän kasvuna ja omatoimisen asuinrakentamisen hiipumisena.

Kuvio 1. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto jatkaa voimakasta kasvua

Liikevaihdon kasvu jatkuu selvästi voimakkaampana kuin rakennustuotannon määrän kehityksen perustella voisi arvella. Rakentamisen toimialan yritysten liikevaihdon kasvu jopa kiihtyi toisella vuosineljänneksellä. Liikevaihdon kasvu on ollut hyvin nopeaa vuoden 2007 alusta lähtien. Rakentamisen liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä reilut 17 prosenttia.

Talonrakennusyritysten liikevaihto oli huhti-kesäkuussa noin 17 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Talonrakentamisen toimialan liikevaihdon kasvuun toisella vuosineljänneksellä vaikuttivat eniten edelleen henkilöstömäärältään pienet yritykset.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto kasvoi talonrakennusyrityksiä vauhdikkaammin, lähes 18 prosenttia. Liikevaihdon kasvuvauhti nopeutui hieman edellisestä neljänneksestä, mutta oli hitaampaa kuin vuoden 2007 alkupuoliskolla. Maa- ja vesirakentamisen toimialalla liikevaihdonkasvuun vaikuttivat eniten keskisuuret yritykset. Maa- ja vesirakentamisessa onkin ollut käynnissä useita huomatavan suuri hankkeita mm. Vuosaaren satama ja rata, Hakamäentien ja Lohja-Muurla moottoritien rakentaminen, joista osa on juuri valmistunut tai valmistumassa. Seuraava suuri kohde lienee ns. Kehärata, jonka työt olisivat alkamassa 2009.

Kuvio 2. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Eurostatin tilastoissa rakennustuotannon määrä (volyymi) pieneni EU27 maissa 0,6 prosenttia. Naapurimaissamme rakentamisen volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa Ruotsissa 8,9 prosenttia ja Norjassa 5,9 prosenttia, mutta väheni Virossa 9,1 prosenttia. Myös EU:n suurimman talouden Saksan rakentamisen volyymi supistui 1,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Talonrakentamisen myynnin määrä kasvoi reilun 11 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen myynnin määrän kasvu oli reilut 8 prosenttia huhti-kesäkuussa vuoden takaiseen verrattuna. Myynnin määrän kasvu oli selvästi hitaampaa kuin edellisvuonna. Kasvun hidastuminen on seurausta maarakennuskustannusten noususta. Viime vuoden alun 2-4 prosentin kustannusten vuosinousun tasosta on tultu 7-10 prosentin kustannusten vuosinousun tasolle. Eurostatin tilastoissa EU27-maiden talonrakentamisen määrä väheni 0,6 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen määrä kasvoi prosentin.

Sivun alkuun

Maa- ja vesirakentamisen kustannusten nousu kiihtyi

Rakennuskustannusten kasvu hidastui huhti-kesäkuussa 2008. Rakennuskustannukset nousivat 4,4 prosenttia vuodentakaisesta ja kustannusten nousu on edelleen selvästi nopeampaa kuin 2000 luvulla keskimäärin. Rakentamisen kustannustaso on noussut selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt vuoden 2008 mittaan. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kuluttajahinnat nousivat 3,8 prosenttia ja toisella neljänneksellä 4,0 prosenttia. Kuluttajahintojen nousu alkoi vuonna 2005, jonka jälkeen nousu on vähitellen kiihtynyt. Tämän vuoden toukokuusta alkaen kuluttajahintojen nousu on jälleen ollut rakennuskustannusten kasvua nopeampaa. Elokuussa inflaatio oli peräti 4,7 prosenttia. Talonrakentamisen kustannukset kasvavat nyt hitaammin kuin kuluttajahinnat, mutta maa- ja vesirakentamisen kustannusten kasvu on kivunnut mm. kalliin öljyn seurauksena 8,6 prosenttiin.

Rakentamisen kustannuksia on kasvattanut eniten työkustannusten nousu. Tarvikekustannusten nopea nousu on nyt hidastumassa rakentamisen suhdanneodotusten ja kiivaimman rakentaminen kasvun taittuessa Suomessa ja Euroopassa. Globaalin talouden kasvun hidastuminen on kääntänyt raaka-aineiden hinnat laskuun. Puutavara, betonielementit sekä rahoitus ovat kallistuneet vuoden takaisesta. Vuoden aikana eniten kallistuneet tarvikeryhmät ovat rakennustekniset tarvikkeet, noin 9 prosenttia ja LVI-tarvikkeet, lähes 6 prosenttia. LVI-tarvikkeiden ryhmässä patteriputket ovat kallistuneet kaikkein eniten, noin 13 prosenttia tammi- vuodentakaisesta.

Maa- ja vesirakentamisen kustannusnousu kiihtyi edelleen vuoden toisella neljänneksellä 9,4 prosenttiin vuoden takaisesta. Edellisestä neljänneksestä nousua tuli 1,8 prosenttia. Kustannustason nousuun eniten vaikuttaneet tekijät olivat edelleen oman kaluston kustannukset ja materiaalikustannusten nousu. Kustannusnousun taustalla on korkokustannusten nousu, polttoaineiden kallistuminen ja materiaalikustannuksista bitumin, metallituotteiden sekä maa- ja kiviaineksen kallistuminen. Työlajeista eniten on kallistunut päällystystyöt noin 12 prosenttia. Maarakennuskustannukset ovat nousseet kiihtyvällä vauhdilla vuodesta 2003 alkaen. Loppukesästä kustannusten nousu on edelleen kiihtynyt kustannusten nousu kiihtyi edelleen, vuositasolla 7,8 prosenttiin.

Vuoden 2008 ensimmäisten vuosipuoliskon aikana talonrakentamisen kustannusten nousu on hieman hellittänyt, mutta maarakennuskustannusten nousuvauhti on edelleen kiihtynyt yleisen inflaation tavoin.

Kuvio 3. Kustannusindeksit

Sivun alkuun

Rakentamisen työttömien määrä vähenee edelleen

Rakentamisen toimialan avoimien työpaikkojen määrä kasvoi lähes kolmanneksella huhti-kesäkuussa. Kaikkien toimialojen avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vastaavana aikana 9 prosentilla. Rakentamisen toimialan työttömien määrä väheni 6 prosenttia. Kaikkiaan työttömien määrän väheneminen oli samaa luokaa kuin koko taloudessa. Rakennusalan työttömien määrä on vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Erityisen nopeaa työttömyyden väheneminen oli vuosina 2006 ja 2007. Vaikeasti täytettävien rakentamisen toimialan avointen työpaikkojen määrä on ollut voimakkaassa kasvussa.

Rakennusalan työllisten määrän arviointia vaikeuttaa ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman käyttö toimialalla. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle. Vastaavasti rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman toimiala ei ole rakentaminen vaan työnvälitys ja henkilöstön hankinta (TOL2002=745). Työvoimatutkimusta on uudistettu siten, että vuodesta 2008 alkaen voidaan saada tietoa vuokratyövoiman jakautumisesta toimialoittain. Uusia tietoja olisi siten käytettävissä vuonna 2009.

Kuvio 4. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Rakennusyritysten vuoden 2008 huhti-kesäkuussa maksama palkkasumma oli 13 prosenttia edellisvuotta suurempi. Edellisten vuosineljännesten tavoin palkkasummaa kasvattivat rakennusalan työllisten määrän, tehtyjen työtuntien ja ansiotason kasvu. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ansiotaso nousi 7 prosenttia ja työllisten määrä kasvoi reilut 9 prosenttia. Kaikkiaan rakennusalan työllisiä oli lähes 188 000.

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa lähes 13 prosenttia. Työllisten määrä kasvoi reilut 9 prosenttia. Samaan aikaan talonrakennusalan työttömien määrä väheni 6 prosenttia. Toisella neljänneksellä rakennusalan avoimien työpaikkojen määrä kasvoi kolmanneksella, mutta samaan aikaan vaikeasti täytettävien paikkojen määrä väheni lähes viidenneksellä.

Maa- ja vesirakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa lähes 15 prosenttia. Kasvuvauhti oli nopeampaa samoin kuin edellisen neljän neljänneksen kasvu. Työllisten määrä kasvoi ensimmäistä neljännestä nopeammin, yli 6 prosenttia. Samaan aikaan maa- ja vesirakennusalan työttömien määrä väheni 10 prosenttia.

Sivun alkuun

Suhdannenäkymät negatiiviset

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku painui reilusti pakkaselle huhti-kesäkuussa. Lähellä nollaa oleva saldoluku kertoo, että vallitsevaan tilanteeseen ei odoteta juurikaan muutoksia. Mitä enemmän saldoluku poikkeaa nollasta sitä positiivisempia tai negatiivisempia odotukset ovat. 2000-luvulla synkimmät saldoluvut olivat vuoden 2001 toisella neljänneksellä, jolloin saldoluku oli lukemassa -60. Myös tilauskannan tasoa suhteessa normaaliin mittaava saldoluku tippui lukemaan 1 toisella neljänneksellä, mikä on selvästi alempi saldoluku kuin neljänä aiempana neljänneksenä.

Kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta kääntyivät laskuun vuoden 2007 loppupuolella. Vuoden 2008 alkuvuoden kuluttajabarometrin luvut heikkenivät viime vuodesta. Kuluttajien luottamusindikaattorin lukema sahaili alkuvuoden 11 -12 pisteen lukemissa. Kesä-, heinä- ja elokuussa luottamusindeksi vaelteli 6,5 -10,1 välillä. Vuoden alun kuluttajabarometrin luvut ovat hieman pitkänajan keskiarvon alapuolella. Kuluttajien odotukset Suomen talouden kehityksestä ovat nyt synkimmät sitten vuoden 1990 lopun.

Kuvio 5. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä väheni selvästi huhti-kesäkuussa, 13 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Parin viimeisen neljänneksen aikana myös muiden kuin asuinrakennusten lupamäärät ovat alkaneet laskea. Viimeisimmät julkaistut heinäkuun lupatiedot vahvistavat ja voimistavat alkuvuoden lukujen perusteella tehtyjä havaintoja - rakentaminen on jäähtymässä voimakkaasti. Myös voimakkaasti alenevien aloitustietojen perusteella voidaan arvioida, että uudisrakentaminen tulee hiljenemään. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin osoittama käynnissä olevan rakennustuotannon määrän kasvu on alkanut hidastua. Tuotannon määrän mittarit osoittavat rakentamisen olevan hiipumaan päin, mutta liiketaloudellista aktiviteettia kuvaava rakentamisen liikevaihto on kasvanut edelleen hyvin vahvasti.

Tammi-heinäkuussa on myönnetty rakennuslupia vajaalle 17 000 asunnolle, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. Asuinrakentamisen puolella kysynnän hiipumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. nouseva korkotaso ja korkealle nousut uusien asuntojen hintataso. Lisäksi laina-aikojen pidentymisen tarjoama jousto kuukausittaisiin lainaeriin on käytetty. Myös päivittäiset huonot uutiset rahoitusmarkkinoista luovat epävarmuutta, joka hidastaa ostopäätöksen tekoa ja hillinnee rakentajien kiinnostusta aloittaa uusia hankkeita.

Kuvio 6. Myönnetyt rakennusluvat

Sivun alkuun

Fokus: Uusi toimialaluokitus TOL 2008 otetaan käyttöön taloustilastoissa vuonna 2009

Suomessa otetaan käyttöön uusi tilastollinen toimialaluokitus TOL 2008 vuoden 2009 aikana. Edellisen kerran toimialaluokitusta uudistettiin perusteellisesti 1990-luvun alkupuolella (Toimialaluokitus 1995), ja se päivitettiin vuonna 2002 (Toimialaluokitus 2002).

Edellisen suuren luokitusuudistuksen jälkeen monet talouselämän rakenteet ja toimintatavat ovat muuttuneet merkittävästi: tieto- ja viestintätekniikan ala on kasvanut voimakkaasti, monet palvelut ovat erikoistuneet omille toimialoilleen ja palvelujen merkitys on kasvanut myös teollisuudessa. Yhteiskunnan ja talouselämän rakenteiden muuttuessa on tilastojenkin muututtava, jotta ne edelleen kuvaisivat riittävän hyvin yhteiskuntaa. Nyt käyttöön otettava TOL 2008 on Toimialaluokitus 2002 -luokitusstandardin uudistettu laitos ja korvaa sen.

Toimialaluokitus TOL 2008 perustuu EU:n toimialaluokitukseen NACE Rev. 2:een, ja on sen Suomessa käytettävä kansallinen versio. EU määrää, että jäsenmaat käyttävät sille toimitettavien tilastojen toimialaluokittelussa joko NACEa tai siihen perustuvaa kansallista versiota. TOL 2008 -luokituksen 1-4 -numerotasot ovat yhteneväiset NACE Rev.2:n kanssa, mutta 5-numerotaso on kansallinen.

EU-asetusten mukaisten tilastojen siirtymisaikataulut on säädetty erillisillä asetuksilla. Lisäksi Tilastokeskuksen tavoitteena on, että siirtyminen tapahtuu kaikissa tilastoissa mahdollisimman samanaikaisesti ja samoja periaatteita noudattaen. Uusi luokitus otetaan käyttöön pääsääntöisesti vuoden 2009 aikana. Suhdannetilastojen osalta siirtyminen tapahtuu sitä mukaa kuin vuotta 2009 koskevia tietoja aletaan julkaista. Vuositilastoissa vuotta 2008 koskevat tiedot julkaistaan sekä uudella että vanhalla toimialaluokituksella. Merkittävin poikkeus on kansantalouden tilinpito ja siihen liittyvät tilastot, jotka siirtyvät uuteen toimialaluokitukseen vuonna 2011.

Käyttöönoton helpottamiseksi aikasarjojen vertailtavuus pyritään säilyttämään . Tämä tarkoittaa sitä, että tiedot lasketaan mahdollisuuksien mukaan taaksepäin menneille vuosille uutta luokitusta käyttäen. Taaksepäin lasketut tiedot julkaistaan samalla, kun kukin tilasto siirtyy uuteen luokitukseen. Lisäksi vuosi 2008 tulee toimimaan vuositilastoissa "nivelvuotena", jolloin tietoja on saatavilla sekä vanhalla että uudella toimialaluokituksella. Siirtymäkauden ajan eli vuoden 2011 puoliväliin asti eräissä tilastoissa julkaistaan edelleen TOL 2002:n mukaisia tietoja. Uusi toimialaluokitus otetaan käyttöön samanaikaisesti kaikissa EU-maissa, mikä mahdollistaa suhdannetilastojen maidenvälisen vertailun myös jatkossa.

Sivun alkuun

Fokus: Toimialaluokitus uudistuu - erikoistunut rakennustoiminta syntyy

Rakentamisen tuotantoa kuvaavat julkaisutoimialat on perinteisesti jaettu kahteen pääluokkaan, talonrakentamiseen sekä maa- ja vesirakentamiseen. Edellä mainittu jako on tehty yhdistelemällä toimialaluokituksen luokkia 3- ja 5-numerotasoilla. Uudistettu toimialaluokitus jakaa edellä mainitut toiminnot suoraan ko. pääluokkiin. Lisäksi kolmanneksi pääluokaksi 2-numerotasolla nousee 43 erikoistunut rakennustoiminta, 41 talon rakentamisen sekä 42 maa- ja vesirakentamisen rinnalle.

Uuden toimialaluokituksen rakentamisen pääluokan F kahden ensimmäisen 2-numerotason toimialojen 41 Talonrakentaminen ja 42 Maa- ja vesirakentaminen tuloksena syntyy uusia kokonaan uusia rakennelmia. Toimialan 43 Erikoisalojen rakentaminen toiminta on luonteeltaan sellaista, että tehtävä työ voi kohdistua yhtä hyvin joko talonrakentamiseen tai maa- ja vesirakentamiseen. Esimerkiksi julkisivun tai sillan maalaus. Tyypillisesti toimialaan kuulu myös paljon toimintoja, jotka tehdään alihankintana toimialojen 41 Talonrakentaminen tai 42 Maa- ja vesirakentaminen yrityksille silloin kun on kyseessä uusien rakennusten rakentamisesta. Korjausrakentamisen osalta tilanne ei ole näin yksiselitteinen.

Uusi pääluokka 43 Erikoistunut rakennustoiminta pitää likipitäen sisällään TOL2002 luokituksen luokat 453 Rakennusasennus, 454 Rakentamisen viimeistelytyöt ja 455 Rakennuskonevuokraus käyttäjineen. Lisäksi uuteen pääluokkaan on liitetty myös aiemmin talonrakentamiseen liitetyt 5-numerotason toimiala 45220, Kattorakenteiden asennus ja kattaminen sekä osia luokasta 45250, Muu erikoisalarakentaminen.

Toimialoja siirtyy pääluokasta toiseen

Toimialaluokituksen uudistus siirtää yrityksiä myös pääryhmästä toiseen. Rakentamiseen toimialan pääluokkaan F tulee yrityksiä pääluokasta L Kiinteistöalan toiminta ja pääluokasta C Teollisuus. Vastaavasti rakentamisen pääluokasta F siirtyy yrityksiä pääluokkaan S muu palvelutoiminta ja pääluokkaan E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito.

5-numerotasolla täysin uusia muilta toimialoilta tulevia luokkia on muutamia. Merkittävin lisäluokka on kiinteistöalanpalveluista siirtyvä 70110, kiinteistöjen rakennuttaminen. Yritysten Rakennetilaston mukaan vuonna 2006 tähän luokkaan kuului 314 yritystä tai yhteisöä ja liikevaihto oli 268 miljoonaa euroa. Valtaosa näistä yrityksistä sijoittuu talonrakentamisen 41 toimialaan, mutta osa on myös maa- ja vesirakentamisen rakennuttajia 42. Kiinteistöjen rakennuttamisen toimialaluokan 70110 suurimmat yritykset olivat HUS, SATO-rakennuttajat ja ARKTA-rakennuttajat.

Kokonaisuutena muutos ei merkittävästi lisää rakentamisen julkaistavien toimialaluokkien yritysten määrää tai liikevaihtoa (n. + 2 % liikevaihdosta), koska suuret rakennusyritykset, jotka ovat olleet myös ovat rakennuttajia, ovat kuuluneet rakentamiseen jo aikaisemmassa toimialaluokituksessakin.

Teollisuuden puolelta siirtyy 8:sta nelinumerotason alaluokasta pieni määrä yrityksiä rakentamisen toimialalle. Esimerkiksi eri materiaaleista muodostettavien (metalli, puu, muovi) rakennusten tai niiden osien pystytys ja asennustyöt liitetään talonrakentamiseen. Hissien ja nostolaitteiden korjaus ja huoltotyöt, rakennusmateriaalien pystytystyöt ja kattotuolien asennus työt siirtyvät erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Näillä muutoksilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä julkaistavien toimialojen kannalta.

Joitakin toimintoja siirtyy myös toiseen pääluokkaan. Urheilukenttien, leikkikenttien ja muiden virkistysalueiden viherrakentaminen, hoito ja kunnossapito (45230) ja sähköisten valvonta- ja hälytysjärjestelmien asennus ja huolto sekä valvonta ko. laitteiden avulla (45310) siirtyvät pääluokkaan N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Ensin mainittu toimiala siirtyy maisemanhoitopalveluihin (81300) ja jälkimmäinen toimialalle turvallisuusjärjestelmät (80200). Asbestin purkutyöt (45250) kuuluu jatkossa luokkaan maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristönhuoltopalvelut (39000), joka on osa pääluokkaa E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito.

Toimialan määräytyminen tapahtuu kuten ennenkin. Yrityksen toimiala määräytyy yrityksen toimipaikan tai toimipaikkojen tuottamien hyödykkeiden jalostusarvon perusteella. Yrityksen päätoimiala määräytyy arvonlisäykseltään suurimman hyödykkeen ja toimipaikan perusteella. Yrityksen päätoimiala sisältää yrityksen kaikki toiminnot.

Lisätietoa eräiden muiden päätoimialojen TOL-2008 -siirtymästä kaupan, teollisuuden ja palveluiden toimialakatsauksissa.

Seuraava vuoden 2008 kolmatta neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 14.1.2009

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 3. Tilastokeskus: Kustannusindeksit
Kuvio 4. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
Kuvio 5. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset, Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto
Kuvio 6. Myönnetyt rakennusluvat

Päivitetty 26.9.2008