Pisa-koululaiset huolissaan tulevaisuuden ympäristöstä

  1. Norjalaiset vähiten, turkkilaiset eniten huolestuneita
  2. Ilman saasteet ja veden puute erottelevat maiden huolestuneisuutta
  3. Tytöt huolestuneempia kuin pojat
  4. Vanhempien koulutus vaikuttaa huoleen vain vähän
  5. "Pystyvyysusko" vähentää pessimismiä
  6. Korostetaanko huolia liikaa julkisuudessa?

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittajat: Seppo Laaksonen on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksessa ja professori Helsingin yliopistossa. Lisäksi hän on Suomen PISA 2006:n johtoryhmän jäsen. Raija Tulokas on yliaktuaari Ympäristö ja energia -vastuualueella Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Hyvinvointikatsauksessa 4/2008.

Suomalaiset Pisa-tutkimukseen osallistuneet koululaiset arvioivat ympäristönsä kunnon paremmaksi kuin 30 OECD-maan tai Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän koululaiset omansa. Tulevaisuuden ympäristö on Pisa-koululaisten yhteinen huolen aihe, mutta huolen suuruudessa on eroja. Vähäisintä huolta tulevasta tunnetaan Venäjällä ja Norjassa. Suomessa tulevaisuuden huoli kasvaa - suhteellisesti tarkasteltuna - selvästi enemmän kuin keskimäärin.

Artikkelissa valotetaan koululaisten Pisa-tutkimuksessa ilmaisemia ympäristöasenteita kuudessa asiassa: ilman saastuminen, energiapula, kasvien ja eläinten sukupuuttoon kuoleminen, metsän hävittämisen vaikutukset, veden puute ja ydinjätteet. Tutkimuksessa selvitettiin sekä nykytilaa että tulevaisuutta koskevia käsityksiä. Artikkelissa käytetty ympäristön laadun mittari saa korkeita arvoja, jos ympäristöhuolta ei koeta ollenkaan tai ongelman ajatellaan olevan maan rajojen ulkopuolella. Vastaavasti mittari saa alhaisimmat arvot, jos huolta aiheuttavia asioita on jo lähialueella ja samaan aikaan koko maata koskeva huoli on merkittävä.

Nykytilaa koskevia näkemyksiä voidaan kohtuullisesti verrata tulevaisuuteen, mikä Pisa-tutkimuksessa tarkoittaa 20 vuotta. Tulevaisuuden uhkia mittaava kysymys on muotoiltu yleisemmin kuin nykytilaa koskeva, minkä johdosta osa koululaisista saattaa ajatella asiaa laajemmastakin kuin lähialueensa näkökulmasta. Tulosten tulkinnassa tämä on otettava huomioon, mutta varmasti ei kuitenkaan tiedetä, miten eri maiden koululaiset asiasta ajattelevat.

Artikkelia varten muodostettiin ympäristön nykytilan ja tulevaisuuden mittarit vertailukelpoisuuden helpottamiseksi siten, että vastaajien arvot saattoivat vaihdella 0:sta 100:aan. Pieni arvo tarkoittaa suurta huolta ja suuri vähäistä huolta tai tyytyväisyyttä.

Pisa-aineisto antaa runsaasti mahdollisuuksia etsiä selityksiä koululaisten näkemyksille. Tässä valittiin taustatekijöiksi sukupuoli, vanhemman korkein koulutus, siirtolaisuustausta ja asuinpaikan koko. Myös koululaisen luonnontieteellinen osaaminen sekä hänen kiinnostuksensa luonnontieteisiin valittiin selittäjiksi. Lisäksi useista luonnontieteitä koskevista kysymyksistä muodostettiin niin sanottu pystyvyysusko-mittari, joka mittaa vastaajan uskoa selvitä tietyistä tehtävistä. Koulukyselyn perusteella muodostettiin myös mittari, joka kuvaa luokkahuoneen ulkopuolista luonnontieteellistä toimintaa kuten museokäyntejä, vierailuja luonnontieteellisiin kohteisiin ja asiantuntijavierailijoita koulussa.

Norjalaiset vähiten, turkkilaiset eniten huolestuneita

Artikkelin tilastolliset analyysit on tehty 30 OECD-maasta sekä neljästä Suomea lähellä olevasta maasta Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Venäjästä. Kuvio 1 esittää nämä maat sirontakuviona siten, että vaaka-akselina on nykytilan hyvyys ja pystyakselina tulevaisuuden optimismi. Optimismia ei keskimäärin ole, sillä kaikkien maiden keskiarvot ovat alle 50. Venäjä ei ole tosin kaukana tästä eli maan koululaiset eivät ole erityisen huolissaan maansa ympäristön tulevaisuudesta. Sen sijaan venäläiset koululaiset kokivat suurta huolta nykytilanteesta.

Kuvio 1. Ympäristöhuolet tutkimusajankohtana ja tulevaisuudessa 34 maassa.1

1 Luvut ovat kuuden kysymyksen keskiarvoja.

Lähde: PISA 2006 -mikrodata.

Tutkimuksen mukaan Pisa-koululaiset suhtautuvat tulevaisuuteen hyvin pessimistisesti, ja pessimismiä tunnetaan myös Suomessa. Kaikkein pessimistisimpiä ovat kuitenkin itävaltalaiset. Norjalaiset ja korealaiset ovat venäläisten ohella suhteellisen optimistisia. Suomalaiset ovat vähiten huolissaan ympäristönsä nykytilasta; erot muihin Pohjoismaihin ovat tosin vähäiset. Toisessa päässä ovat Turkki, Portugali, Meksiko ja Espanja.

Laskimme myös eräänlaisen huolestuneisuuden kokonaismittarin, joka mittaa samanaikaisesti sekä nykytilannetta että tulevaisuutta koskevia mielikuvia. Tämän mukaan Norjan ja Ruotsin koululaiset ovat vähiten, Turkin ja Portugalin koululaiset eniten huolissaan.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 16.3.2009