Kuntien päättäjät toivovat kotien ottavan nuorista vastuuta

  1. Päättäjät tyytymättömiä kunnan toimintaan erityisesti kaupungeissa
  2. Päättäjien asenteet ja asiantuntemus voivat vaikuttaa vastaamiseen
  3. Nuoret halutaan pitää koulussa ja työelämässä
  4. Nuoria yritetään tavoittaa myös vapaa-aikana
  5. Valtiolta toivotaan lisäpanostusta
  6. Päättäjät korostavat vanhempien vastuuta
  7. Ongelmia on ehkäistävä ennalta
  8. Yhteistyön lisääminen on tärkeää

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Kaisa-Mari Okkonen on Hyvinvointikatsauksen toimittaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Hyvinvointikatsauksessa 1/2009.

Kuntien toiminta nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä ja ongelmatilanteissa auttamisessa näyttää kytkeytyvän erityisesti kouluun. Päättäjät toivovat, että vanhemmat ottaisivat enemmän vastuuta nuorten hyvinvoinnista.

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys on parantunut, ja lapsille ja nuorille suunnattujen peruspalveluiden käyttö on pysynyt ennallaan Suomessa viime vuosina. Niin sanottujen häiriöpalveluiden, kuten lastensuojelun, lasten- ja nuortenpsykiatrian sekä erityisopetuksen palveluiden käyttö, on kuitenkin lisääntynyt 1990-luvun alusta. Osa lapsista siirtyy yhä varhaisemmassa vaiheessa erikoistuneiden palveluiden asiakkaiksi. (Rimpelä 2008.)

Kehityksen suunta kertoo Matti Rimpelän mukaan paitsi ongelmien kasautumisesta pienelle vähemmistölle, myös kuntien välisistä palvelujärjestelmän toiminnan ja kehityksen suurista eroista. Yksittäisten häiriöiden hoitamiseen ja raskaimpiin palveluihin löytyy kunnissa rahaa helpommin kuin peruspalveluihin. Peruspalveluihin suunnatut voimavarat ovat vähentyneet tai parhaimmillaankin pysyneet ennallaan, ja esimerkiksi neuvolatyön, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, oppilashuollon sekä perhe ja kasvatusneuvoloiden resurssit ovat lamaa edeltävällä tasolla. (Rimpelä 2008.)

Lapsille ja nuorille tarkoitetut palvelut ovat joutuneet viime aikoina huomion kohteeksi erityisesti kouluväkivallan vuoksi. Myös opiskelun ja työelämän ulkopuolelle jääminen on pitänyt yllä keskustelua, kuinka nuorten ongelmiin voitaisiin puuttua. Paine kasautuu erityisesti kunnille, joiden vastuulla palveluiden järjestäminen on.

Päättäjät tyytymättömiä kunnan toimintaan erityisesti kaupungeissa

Syksyllä 2008 tehtiin kuntien päättäjille kysely, jossa tiedusteltiin näkemyksiä kuntien yleisistä kehitysnäkymistä (Aluebarometri 1-2/ 2008). Koska tutkimus sattumalta tehtiin viikko Kauhajoella koulussa tapahtuneen joukkosurman jälkeen, siihen päätettiin lisätä kysymyksiä siitä, miten nuoria on kunnissa autettu viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.

Kyselyyn vastanneita kuntien virka- ja luottamushenkilöitä pyydettiin arvioimaan, onko kunnassa toimittu riittävästi nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja auttamiseksi heidän ongelmatilanteissaan. Lisäksi vastaajat saivat vapaamuotoisesti kertoa, millaisia toimia heidän kunnassaan on tehty ja mitä heidän mielestään voitaisiin vielä tehdä.

Kuntapäättäjien näkemykset kunnan toiminnan riittävyydestä hajoavat selvästi (taulukko 1). Suurimman ryhmän muodostavat kuitenkin ne, jotka ovat tyytyväisiä kuntansa toimintaan. Heidän mielestään joko kummassakin kysytyssä asiassa on toimittu riittävästi tai toiminta on ollut toisessa riittävää, mutta toista he eivät osanneet arvioida.

Taulukko 1. Kuntien toimet nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja auttamiseksi ongelmatilanteissa kuntapäättäjien mukaan, prosenttia.

Toimien riittävyys %
Toimet ainakin toisessa riittäviä 38
Toimet ainakin toisessa riittämättömiä 30
Toimien riittävyyttä vaikea arvioida 27
Toimet toisessa riittämättömät, toisessa riittävät 5

Toiseksi suurimman ryhmän muodostavat tyytymättömät kuntapäättäjät. He - vajaa kolmannes - ovat tyytymättömiä kunnan toimintaan vähintään toisessa asiassa, ja enintään toisesta he eivät ole osanneet antaa arviotaan.

Yllättävän moni vastaajista ei ole osannut lainkaan arvioida kuntansa toimintaa. Arvion tekemistä voi vaikeuttaa paitsi kysymysten melko yleinen muotoilu, myös vastaajan asiantuntemuksen puute. Hyvin pieni vähemmistö vastaajista arvioi, että kunnan toiminta on asioiden hoitamisessa ollut ristiriitaista.

Vaikuttaa siltä, että kaupunkimaisissa ja tiheästi asutuissa kunnissa päättäjien tyytyväisyys kunnan toimintaan on vähäisempää ja tyytymättömyys vastaavasti suurempaa kuin harvaan asutuissa kunnissa (kuviot 1 ja 2). Samoin maakuntien keskuskunnissa päättäjät ovat tyytymättömämpiä kunnan toimintaan kuin ympäryskunnissa.

Kuvio 1. Kuntien toimet nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi kuntapäättäjien mukaan. Prosenttia.

Lähde: Aluebarometri 1-2/2008. Työ- ja elinkeinoministeriö.

Kuvio 2. Kuntien toimet nuorten auttamiseksi heidän ongelmatilanteissaan kuntapäättäjien mukaan. Prosenttia.

Lähde: Aluebarometri 1-2/2008. Työ- ja elinkeinoministeriö.

Erityisesti joukosta erottuvat teolliset kaupunkiseudut kuten Varkaus, Tammisaari, Etelä-Pirkanmaa ja Kemi-Tornion seutu. Näillä seuduilla vain viidennes kyselyyn osallistuneista päättäjistä on sitä mieltä, että toimet nuorten auttamiseksi ovat olleet riittäviä (kuviot 1 ja 2). Teollisilla alueilla on myös merkittävästi muita enemmän sellaisia päättäjiä, joiden mielestä toimet ovat olleet riittämättömiä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.6.2009