Vastaajana yritys - tiedon antajana ihminen

  1. Monisyinen vastaamisprosessi
  2. Tavoitteena pienempi vastausrasite
  3. Testaaminen yrityksissä tärkeää
  4. Verkkolomakkeiden testaamiseen apua käytettävyystutkimuksesta
  5. Lomakesuunnittelussa on muistettava vastaamisen logiikka
  6. Vastaajat otettava huomioon alusta alkaen

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Petri Godenhjelm on tutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2009.

Yritystiedonkeruuvälineiden vastaajalähtöinen kehittäminen on ottamassa uusia askelia. Vastaamisen on havaittu olevan luultua monimutkaisempaa. Etenkin verkkolomakkeiden kehittämisessä otetaan oppia käytettävyystutkimuksesta.

Yrityskyselyiden laadun on perinteisesti ajateltu riippuvan ennen kaikkea peittovirheestä eli perusjoukon ja otoskehikon epätäydellisyyksistä sekä kadosta, otannasta ja ajantasaisuudesta. Vähemmän huomiota ovat saaneet kyselylomakkeiden kehittäminen ja tiedonkeruuvälineiden aiheuttamat mittausvirheet. Henkilö- ja kotitalouspohjaisessa surveyperinteessä vastaamisprosessin ongelmiin ja siitä seuraaviin laatutekijöihin pureutuvaa tutkimusta on tehty jo pitkään, mutta yritystiedonkeruussa ollaan vasta alkumetreillä. Toistaiseksi vain pieni osa lomaketutkimusten testausta on kohdistunut yritystiedonkeruuseen, ja suurin osa tutkimuksista tulee Yhdysvalloista (Willimack ym. 2004). Lisäksi testaaminen on ollut usein epämuodollista ja yksittäisiin hankkeisiin kohdistuvaa.

Merkkejä yritystiedonkeruun lisääntyvästä tutkimuksesta on kuitenkin havaittavissa. Osittain kasvava kiinnostus kytkeytyy sähköisen tiedonkeruun nopeaan kehittymiseen. Alan kehittämiseksi on alettu pitää kansainvälisiä kokouksia joka toinen vuosi. Ensimmäisen vuonna 2006 pidetyn kokoontumisen aiheena olivat yritystiedonkeruun menetelmät.

Myös Tilastokeskuksessa on alettu kehittää yrityskyselyjä tiedonkeruuvälineitä testaamalla. Sysäyksen kehittämistyölle antoivat havainnot siitä, että yrityssurveyn vastaamisprosessi on luultua monimutkaisempi prosessi, vaikka se on mielletty yksinkertaiseksi tietojenluovuttamiseksi. Prosessin onnistumisella on merkittävä vaikutus kerättävän tiedon laatuun. Kehittämistyöllä on tarkoitus vähentää yritysten vastausrasitetta, johon vaikuttavat niin tiedonkeruulomakkeiden toimivuus kuin vastaajaystävällisyyskin.

Monisyinen vastaamisprosessi

Surveykysymyksiä on jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan kehitetty kognitiivisen psykologian tarjoamien työkalujen avulla. Keskeisimmän teoreettisen mallin mukaisesti vastaaja suorittaa erilaisia kognitiivisia tehtäviä vastatessaan hänelle esitettyihin kysymyksiin. Vastaamisen vaiheet ovat kysymyksen ymmärtäminen, muistaminen ja arviointi sekä vastauksen muotoileminen ja varsinainen vastaaminen.

Tämä kysely-vastaamisprosessin malli ohjaa testauksessa kerättyjen aineistojen tulkintaa. Yleisimmät esitutkimusmenetelmät ovat kognitiivinen haastattelu, fokusryhmähaastattelu, lomakearviointi ja vuorovaikutuksen koodaus, joita myös Tilastokeskuksen SurveyLaboratorio on käyttänyt testaustoiminnassaan. (Ahola ym. 2002.)

Yritystiedonkeruun vastausprosessi poikkeaa joiltakin osin henkilö- ja kotitalouskyselyihin vastaamisesta. Se sisältää kahdeksan vaihetta:

  1. Muistiin koodaaminen/rekisterinmuodostus, liittyy siihen, mitä tietoa yrityksestä on saatavilla sen omista rekistereistä ja "institutionaalisesta muistista". Lisäksi tärkeää on se, missä tietojärjestelmät ovat ja miten ne on organisoitu.
  2. Vastaajan tai vastaajien valinta ja tunnistaminen taas liittyy siihen, kuka yrityksen puolesta vastaa ja kuinka monta vastaajaa tarvitaan.
  3. Prioriteettien arviointi koskee sitä, vastaako yritys kyselyyn ylipäätään ja jos vastaa, niin milloin ja kuka tämän päätöksen tekee.
  4. Kysymyksen ja kerättävän tiedon sisällön ymmärtäminen, mikä yrityskyselyissä liittyy erityisesti ohjeiden, määritelmien ja teknisten termien ymmärtämiseen.
  5. Relevantin informaation palauttaminen muistista tai olemassa olevista rekistereistä ja tietokannoista koskee sitä, mitä resursseja näiden tietojen kerääminen vaatii yrityksissä niin toimivallan kuin sovelluksiin pääsyn suhteen.
  6. Vastauksen pätevyyden arviointi liittyy siihen, kuinka vastaaja arvioi vastauksensa silloin, kun hänen käytössään oleva tieto on osittaista. Kyse on myös siitä, onko hänellä riittävät ohjeet arvioida vastauksen pätevyyttä, jos joku muu on valtuuttanut hänet vastaamaan.
  7. Vastauksen kommunikointitaas liittyy vastausten sovittamiseen tarjottuihin vastausvaihtoehtoihin ja päättelyyn siitä, ovatko tiedot kenties arkaluontoisia.
  8. Vastauksen antaminen pitää sisällään mahdolliset yrityksen sisäiset järjestelyt luovutettavien tietojen tarkistamiseksi sekä päätökset siitä, mitä tietoja yritys haluaa luovuttaa. (Willimack ym. 2004, Stettler- Featherston 2007.)

Yritystiedonkeruun vastaamisprosessi on usein hyvin spesifi. Ei esimerkiksi riitä, että vastaaja ymmärtää lomakkeen kysymykset, vaan sen lisäksi hänen tulee tuntea ja tietää erilaisten informaatiosysteemien sisältö ja lähteet. Näin perinteiseen kysely-vastaamisprosessin malliin tulee lisää vaiheita. Vastaajan täytyy tuntea rekistereissä ja kansioissa oleva aineisto ja samalla arvioida sen oikeellisuutta kunkin kysymyksen kohdalla.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 30.9.2009