400 000 kotitaloutta tinkii tänä jouluna

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Pertti Kangassalo työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2009.

Joulukulutusta vähentävät työttömät, opiskelijat ja myös osa yleensä jouluun paljon panostavista lapsiperheistä. Erityisesti säästetään lahjoista ja matkailusta.
______________

Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin marraskuun haastatteluissa selvitettiin muutamalla lisäkysymyksellä, miten kuluttajat aikovat tänä jouluna käyttää tai nimenomaan olla käyttämättä rahaa erilaiseen jouluun liittyvään kulutukseen. Asiaa oli syytä tutkia tarkemmin maassa vallitsevan taloustilanteen vuoksi. Suomen taloushan on tänä vuonna kipristellyt syvän taantuman kourissa eikä selviä merkkejä tilanteen parantumisesta ole näköpiirissä. Lisäksi työttömyyden, joka tavallisesti kulkee vähän jälkijunassa, ennustetaan pahenevan merkittävästi lähikuukausina, vaikka talous jo muuten alkaisi elpyä. Näillä asioilla voisi kuvitella olevan vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen myös joulun alla.

Marraskuun barometritulosten perusteella 16 prosenttia Suomen 2,5 miljoonasta kotitaloudesta eli noin 400 000 taloutta aikoo tänä jouluna tinkiä erilaisesta jouluun liittyvästä kulutuksesta, esimerkiksi lahjoista, ruoista, matkoista jne. Täysin varmasti näin ilmoittaa tekevänsä 13 prosenttia talouksista.

Toimihenkilöt kuluttavat lähes entiseen malliin

Taloustilanteen vakavuuteen rinnastettuna osuudet vaikuttavat ehkä yllättävän pieniltä. Väestöryhmittäin joulukulutuksesta pidättäytymisessä ilmenee kuitenkin suuria eroja (Kuvio 1). Työttömistä runsas kolmannes aikoo tinkiä rahankäytöstä jouluna ja muista vähävaraisista, opiskelijoista ja omaa kotitaloutta hoitavista noin joka neljäs.

Kuvio 1. Ketkä tinkivät jouluun liittyvästä kulutuksesta, sosioekonomiset ryhmät

Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri

Vastaavasti ylemmistä toimihenkilöistä vain kuusi prosenttia joutuu vähentämään joulukulutustaan tänä vuonna. Keskimääräistä vähäisempää tinkiminen on myös alempien toimihenkilöiden keskuudessa.

Eläkeläiset eivät sen sijaan eroa tämän suhteellisen suureen aineistoon perustuvan selvityksen nojalla mitenkään massasta, vaan edustavat tarkalleen kotitalouksien keskivertoa. Tältä osin kuluttajabarometrin tulokset poikkeavat selvästi Kaupan liiton marraskuun lopussa julkaisemista tiedoista, jotka kertoivat eläkeläisten "vyön kiristyksestä".

Kotitaloustyypeittäin tarkasteltuna huomiota kiinnittää yksin asuvien keski-ikäisten vähäinen tarve tinkimiselle (Kuvio 2). Vain viisi prosenttia tästä ryhmästä on aikeissa säästää joulukulutuksestaan.

Keskimääräistä vähemmän aikovat tinkiä myös sellaiset kahden tai useamman aikuisen muodostamat taloudet (2+), joissa jäsenet ovat yli 55-vuotiaita. Sen sijaan alle 35-vuotiaiden 2+ -aikuistaloudet sekä lapsiperheet aikovat suhteellisesti varmimmin supistaa rahankäyttöään tänä jouluna.

Kuvio 2. Ketkä tinkivät jouluun liittyvästä kulutuksesta, kotitaloustyypit

Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri

Sivun alkuun

Joululahjaostokset jäävät nyt vähemmälle

Kuluttajabarometrin kyselyssä kulutus jaettiin joululahjojen ostoon, jouluruokiin, joulumatkailuun, joulukorttien lähettämiseen ja muuhun jouluun liittyvään rahankäyttöön. Kukin kotitalous voi tinkiä yhdestä tai useammasta hankinnasta, jotkut jopa kaikista edellä mainituista.

Kaikkein tavallisimmin joulusta yritetään selvitä halvemmalla ostamalla vähemmän joululahjoja (Kuvio 3). Kaikista kotitalouksista 15 prosenttia ilmoitti marraskuussa vähentävänsä lahjaostoksia tänä jouluna. Tinkivistä kotitalouksista laskettuna tämä keino on käytössä peräti yhdeksällä kymmenestä taloudesta.

Kuvio 3. Mistä tingitään

Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri

Toiseksi suosituin joulumenojen leikkaustapa on luopuminen joulumatkailusta. Tätä keinoa aikoo käyttää joka neljäs tinkivä kotitalous. Joka viides puolestaan suunnittelee pihistämistä ruokailusta jouluna. Muita vähäisempiä säästötapoja ovat muun muassa joulukorttilähetysten ja kaikenlaisen "joulukrääsän" vähentäminen.

Eri väestöryhmistä varsinkin alemmat toimihenkilöt, työntekijät ja yrittäjät säästävät joululahjaostoksista. Näistä käytännössä kaikki, jotka yleensä ilmoittivat tinkivänsä, supistavat lahjojen hankintaa. Sama pätee eri kotitaloustyypeistä kaikenikäisiin yksin asuviin ja lapsiperheisiin.

Sivun alkuun

Yksityinen kulutus jatkunee vaisuna

Joulun ajan matkailusta aikovat tinkiä melko tasaisesti kaikki väestöryhmät. Vähemmällä syömisellä taas aikovat jouluna selvitä varsinkin työttömät ja yksin asuvat tinkijät, joista lähes 40 prosenttia ostaa jouluksi vähemmän tai halvempaa ruokaa. Suhteellisen paljon joulupöydän antimia karsivat myös yrittäjät. Sitä vastoin lapsiperheiden ja ylempien toimihenkilöiden kodeissa ei ruokailusta jouluna selvityksen perusteella tingitä.

Kuluttajabarometrin säännöllisten, joka kuukausi esitettävien kuluttamista ja ostoaikeita käsittelevien kysymysten vastauksista käy ilmi, että kuluttajat ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana olleet vahvasti hillitsemässä kulutustaan. Aiempaa suurempi osa vastaajista on ilmoittanut käyttävänsä vähemmän rahaa kestotavaraostoksiin seuraavan vuoden aikana kuin edeltävinä kuukausina.

Lisäksi, kun on tuoteryhmittäin kysytty aikeista ostaa tavaroita tai palveluita, aikeet ovat muuttuneet maltillisemmiksi ja joidenkin kulutuserien kohdalla jopa hieman vähentyneet. Vaikka kuluttaminen on viime kuukausina mielletty hyvin kannattavaksi ja luottamusta talouteen riittää, on siis ilmeistä, että yksityinen kulutus on lähiaikoina edelleen laskusuunnassa. Tämä heijastunee myös joulun ajan kulutukseen sen ainakin jonkinasteisena supistumisena.

____________________

Sivun alkuun

Enemmistö huomasi ruoan halventumisen

Yli kolmannes kuluttajista arvelee kuitenkin hintojen pysyneen ennallaan - jopa nousseenkin.

Lokakuun alussa alennettiin ruoan arvonlisäveroa 17 prosentista 12:een. Veronalennuksen toivottiin siirtyvän ruoan hintaan suoraan siten, että ravinnon hinta laskee. Kuluttajabarometrissa selvitettiin asiaa marraskuussa. Tulosten mukaan enemmistö kuluttajista onkin havainnut ruoan olevan nyt aiempaa halvempaa (Kuvio 4).

Kuvio 4. Ruoan alv:n alentamisen vaikutus ruoan hintaan - kuluttajien arviot, marraskuu 2009

Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri

Kuluttajista 56 prosenttia arvioi marraskuussa, että ruoan hinta on alv:n alentamisen vaikutuksesta laskenut hieman, ja yksi sadasta kansalaisesta oli jopa sitä mieltä, että ruoka on syksyllä halventunut paljon. Kuitenkin tutkimuksen vastaajissa oli myös 35 prosentin verran niitä, jotka kertoivat ruoan hinnan pysyneen ennallaan alv:n laskusta huolimatta. Ja oli myös niitä, joiden mielestä ruoka on päinvastoin kallistunut.

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan elintarvikkeet halpenivat syyskuusta lokakuuhun 5,6 prosenttia, toisin sanoen jopa veron alennuksen vaikutusta enemmän. Ruoan hinta oli jo lokakuussa palautunut tammikuun 2008 tasolle.

Kuluttajien havainnoissa ruoan hintamuutoksista ei ole suuralueittain merkittäviä eroja. Itä-Suomessa tosin hieman useampi kuin muualla, eli 65 prosenttia kuluttajista, koki marraskuussa ruoan hinnan laskeneen alv-leikkauksen myötä (Kuvio 5).

Kuvio 5. Arviot suuralueittain

Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri

___________________

Sivun alkuun

Työttömyys on tullut lähelle

Taantuman seurauksena työttömyys on Suomessakin alkanut kasvaa, ja sen ennustetaan vielä pahenevan vuoden 2010 aikana. Virallisen työttömyystilaston mukaan työttömyysaste oli lokakuussa 8,2 prosenttia. Kuluttajabarometrissa saatiin marraskuussa pari prosenttiyksikköä alempi lukema, mutta kyseessä on hieman eri käsite ja tutkimusmenetelmä kuin työvoimatutkimuksessa.

Kuluttajabarometrin avulla haluttiin selvittää hieman laajemminkin työttömyysilmiötä: vastaajilta kysyttiin, miten lähelle työttömyys tai lomautukset ovat toistaiseksi osuneet. Vaikka itse saisi vielä pitää työpaikkansa, voi vaikutusta taloudellisiin tunnelmiin ja esimerkiksi kulutuskäyttäytymiseen olla, jos työttömyys vaanii kulman takana.

Haastattelujen mukaan 12 prosenttia kuluttajista koki marraskuussa työttömyyttä jo omassa taloudessaan tai perheessään. Joko henkilö itse tai talouden joku muu jäsen oli työttömänä tai lomautettuna (Kuvio 6). Oman talouden ulkopuolisten lähisukulaisten keskuudessa oli työttömiä lähes joka kolmannella kuluttajalla.

Kuvio 6. Kuluttajien kohtaama työttömyys, marraskuu 2009

Kaikkein helpoimmin työttömiä löytyy ystävä- tai tuttavapiiristä: puolella kuluttajista oli joku henkilökohtaisesti tuttu henkilö joutunut työttömyyden kouriin. Pääkaupunkiseudulla kaikkia näitä kokemuksia tai havaintoja oli marraskuussa odotetusti jonkin verran vähemmän kuin muualla Suomessa. Viidellä prosentilla kuluttajista on työttömiä joka puolella, niin kotona ja lähisukulaisissa kuin myös tuttavapiirissä.

Edelleen 40 prosenttia kuluttajista ei kuitenkaan ole kohdannut työttömyyttä millään tavalla; vastaaja ei ollut itse työttömänä eikä perhe-, sukulais- tai tuttavapiirissäkään ollut kukaan ilman työtä.

Päivitetty 18.12.2009