Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pidempään
- Elinajanodote terminä harhaanjohtava
- Elinajanodote ja odotettu elinikä
- Kuolleisuus alenee myös tulevaisuudessa?
- Kuolleisuuden alenemista aliarvioidaan
- Yli puolet elää yli keskimääräisen eliniän
- Mikä on kuusikymppisen jäljellä oleva elinikä?
- Viidennes naisista elää satavuotiaaksi
- Elinajanodote kertoo nykyhetkestä, ei tulevaisuudesta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Mikko Myrskylä on tutkimusryhmän johtaja saksalaisessa väestötieteen Max Planck -instituutissa. Myrskylän ryhmä tutkii väestöprosesseihin, erityisesti syntyvyyteen ja kuolleisuuteen, vaikuttavia tekijöitä sekä syntyvyyden ja kuolleisuuden muutosten seurauksia. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 1/2010.
Tilastollinen syntymähetken elinajanodote tulkitaan usein odotetuksi eliniäksi. Elämme kuitenkin paljon pidempään kuin mitä elinajanodote kertoo. Jos elinikää mitataan keskiarvoa mielekkäämmällä mediaanilla, kuva siitä, kuinka pitkään elämme, muuttuu vielä positiivisemmaksi.
Syntymähetken elinajanodote aliarvioi todellista keskimääräistä elinikää lähes aina. Esimerkiksi viime vuosisadan alussa vastasyntyneen suomalaisen pojan elinajanodote oli noin 43 ja tytön 46 vuotta. Toteutuneet keskimääräiset eliniät eli kohorttieliniät olivat jo tuolloin muutamia vuosia korkeammat, 45 ja 53 vuotta. Lisäksi puolet näiden kohorttien pojista eli vähintään 52-vuotiaaksi ja viidennes 75-vuotiaaksi; tytöistä puolet eli vähintään 67-vuotiaaksi ja viidennes vähintään 84-vuotiaaksi. Noin 45 vuoden paikkeilla ollut syntymähetken elinajanodote ei siis kuvannut kovin hyvin näiden kohorttien todellista elinikää.
Viisikymmentä vuotta myöhemmin vuosina 1950-54 vastasyntyneen elinajanodote oli 63 vuotta pojille ja 69 vuotta tytöille. Toteutumassa olevat keskimääräiset eliniät ovat 74 vuotta pojille ja 82 vuotta tytöille. Puolet pojista on elämässä yli 80-vuotiaaksi ja puolet tytöistä yli 87-vuotiaaksi. Miksi elinajanodotteet ovat näin kaukana toteutuneesta keskimääräisestä eliniästä? Ja kuinka pitkään vuonna 2010 syntyneet mahtavat elää - syntymähetken elinajanodotteet 77 vuotta (pojat) ja 83 vuotta (tytöt) eivät tähän vastaa.
Elinajanodote terminä harhaanjohtava
Elinajanodote terminä tuntuisi viittaavan odotettuun elinikään. Näin ei kuitenkaan yleensä ole. Esimerkiksi teollistuneissa maissa toisen maailmansodan jälkeen syntyneet elävät lähes poikkeuksetta pidempään kuin mitä syntymähetken elinajanodote antaa odottaa. Tässä artikkelissa selvennetään syntymähetken elinajanodotteen ja todellisen odotetun eliniän (kohorttielinajanodotteen) eroja. Tarkastelen lisäksi muutamaa vaihtoehtoista eliniän mittaria, eliniän mediaania ja ylintä kvintiiliä (viidennestä).
Mediassa, kirjallisuudessa ja myös tutkimuksessa syntymähetken elinajanodotteen ja todellisen keskimääräisen eliniän käsitteet menevät usein sekaisin, erityisesti niin, että tilastollinen elinajanodote tulkitaan odotetuksi eliniäksi. Järkevä suunnittelu edellyttää kuitenkin usein todellisen elinajan odotteen käyttöä. Esimerkiksi eläkekertymään vaikuttavaa elinaikakerrointa laskettaessa, omien eläkevuosien ennakoinnissa tai oman lapsen eliniän arvuuttelussa tilastollisesta elinajanodotteesta ei ole juuri apua. Tilastollista syntymähetken elinajanodotetta käytetään kuitenkin varsin paljon, mahdollisesti siksi, että luvut ovat helpommin saatavilla kuin kohorttien todellinen keskimääräinen elinikä.
Tilastollinen elinajanodote on hypoteettinen indeksi, joka kertoo, kuinka pitkään tietty kohortti keskimäärin eläisi, jos kuolleisuus ei muuttuisi. Tässä mielessä elinajanodotteessa ei ole mitään väärää. Moni yhteiskuntaa kuvaava indeksi perustuu oletuksiin, jotka parhaimmillaan ovat harmittomia, mutta hyödyllisiä yksinkertaistuksia. Elinajanodotteen oletus "jos kuolleisuus ei muuttuisi" on kuitenkin yhtä hyvä kuin, jos sanoisin, että kesällä on yhtä kylmää kuin talvella - jos kelit eivät muutu.
"Jos kuolleisuus ei muutu" sisältää muun muassa oletuksen, että vuonna 1950 syntynyttä 60-vuotiasta sydäninfarktipotilasta hoidetaan vuoden 1950 menetelmin. Onneksi näin ei ole, menelmät ovat vuodelta 2010 ja parempia. Kuolleisuus onkin Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa alentunut viimeiset 100-150 vuotta. Siksi mitä pidempään elää, sitä matalamman kuolleisuuden olosuhteissa saa elää, ja sitä kauemmaksi taakse jää syntymähetken elinajanodote.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 10.2.2010