Taloustaantuma heikentää nuorten työmahdollisuuksia

  1. Varhainen itsenäistyminen johtaa pienituloisuuteen
  2. Työssäkäynti ei merkitse opiskelun laiminlyöntiä
  3. Taloustaantuma lisää nuorten työttömyyttä
  4. Nuorimpien työttömyys heikkeni ensimmäisenä
  5. Nuorten miesten työllisyys on alentunut enemmän kuin naisten
  6. Nuoret työllistyvät usein palvelualoille epätyypillisiin työsuhteisiin
  7. Nuoret haluavat tehdä työtä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Päivi Keinänen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2010.

Suomalaiset nuoret itsenäistyvät varhain ja toimivat aktiivisesti työmarkkinoilla. Useat nuoret käyvät työssä opiskelun ohella, mutta meneillään oleva taantuma on vähentänyt merkittävästi nuorten työllistymismahdollisuuksia.

Pohjoismaissa nuorten itsenäistymismahdollisuudet ovat paremmat kuin esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopan maissa (Isoniemi 2005). Suomalaiset nuoret itsenäistyvät ja muuttavat pois vanhempiensa kodista aikaisemmin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa (Nikander 2009).

Olemme tottuneet siihen, että opiskelu ja työnteko yhdistyvät useimpien nuorten elämässä. Suomessa nuoret saavat sekä opintotukea että asumistukea, mutta työtulot ovat silti tarpeellisia erityisesti itsenäisesti asuville nuorille. Suomalaisten nuorten tärkein toimeentulon lähde on ansiotyö: puolet nuorista siirtyy työmarkkinoille 22 vuoden ikään mennessä (Hämäläinen 2004).

Nuoret käyvät työssä lukukausien välillä ja opiskelun ohessa. Kesätöistä saadut ansiot tukevat itsenäistymistä ja opiskelua, mutta työkokemuksesta on hyötyä myöhemminkin. Työkokemuksen puuttuminen voidaan kokea joskus ongelmaksi; kokemusta arvostetaan etenkin siinä vaiheessa, kun opiskelun päätyttyä tulisi saada vakinainen ja koulutusta vastaava työ. Yllättävää ei ole sekään, että työn saaminen on myös opiskelun tärkein motiivi (Myllyniemi 2008).

Tarkastelen artikkelissani nuorten työllisyyden kehittymistä ja nykyisen taantuman työllistymisvaikutuksia. Esitetyt tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan pääasiassa 15-29-vuotiaita, mutta ikärajat vaihtelevat jonkin verran tietolähteestä riippuen.

Varhainen itsenäistyminen johtaa pienituloisuuteen

Jos nuorella on vaikeuksia siirtyä koulutuksesta työelämään, nuoret altistuvat köyhyydelle. Pohjoismaissa 18-24-vuotiaiden köyhyysriski on suuri muihin EU-maihin verrattuna, vaikka otetaan huomioon nuorten saamat sosiaaliset tulonsiirrot. Suomessa yksin asuvien 18-29-vuotiaiden pienituloisuusaste on yli 40 prosenttia (Tulonjakotilasto 2008). Ruotsissa on hieman enemmän yksin asuvia pienituloisia kuin Suomessa, mutta Norjassa ja Tanskassa yli puolet yksin asuvista nuorista on pienituloisia (Tulonjakotilasto 2008).

Suomessa on noin 280 000 opintovelallista opiskelijaa, ja heistä yli kolmasosa opiskelee edelleen (Kelan tilastollinen vuosikirja 2008). Toimeentulotukea sai 87 000 18-29-vuotiasta nuorta vuonna 2007 ja 85 000 vuonna 2008 (Toimeentulotuki 2008).

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 7.6.2010