Taloustaantuma heikentää nuorten työmahdollisuuksia

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Päivi Keinänen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2010.

Suomalaiset nuoret itsenäistyvät varhain ja toimivat aktiivisesti työmarkkinoilla. Useat nuoret käyvät työssä opiskelun ohella, mutta meneillään oleva taantuma on vähentänyt merkittävästi nuorten työllistymismahdollisuuksia.

Pohjoismaissa nuorten itsenäistymismahdollisuudet ovat paremmat kuin esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopan maissa (Isoniemi 2005). Suomalaiset nuoret itsenäistyvät ja muuttavat pois vanhempiensa kodista aikaisemmin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa (Nikander 2009).

Olemme tottuneet siihen, että opiskelu ja työnteko yhdistyvät useimpien nuorten elämässä. Suomessa nuoret saavat sekä opintotukea että asumistukea, mutta työtulot ovat silti tarpeellisia erityisesti itsenäisesti asuville nuorille. Suomalaisten nuorten tärkein toimeentulon lähde on ansiotyö: puolet nuorista siirtyy työmarkkinoille 22 vuoden ikään mennessä (Hämäläinen 2004).

Nuoret käyvät työssä lukukausien välillä ja opiskelun ohessa. Kesätöistä saadut ansiot tukevat itsenäistymistä ja opiskelua, mutta työkokemuksesta on hyötyä myöhemminkin. Työkokemuksen puuttuminen voidaan kokea joskus ongelmaksi; kokemusta arvostetaan etenkin siinä vaiheessa, kun opiskelun päätyttyä tulisi saada vakinainen ja koulutusta vastaava työ. Yllättävää ei ole sekään, että työn saaminen on myös opiskelun tärkein motiivi (Myllyniemi 2008).

Tarkastelen artikkelissani nuorten työllisyyden kehittymistä ja nykyisen taantuman työllistymisvaikutuksia. Esitetyt tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan pääasiassa 15-29-vuotiaita, mutta ikärajat vaihtelevat jonkin verran tietolähteestä riippuen.

Varhainen itsenäistyminen johtaa pienituloisuuteen

Jos nuorella on vaikeuksia siirtyä koulutuksesta työelämään, nuoret altistuvat köyhyydelle. Pohjoismaissa 18-24-vuotiaiden köyhyysriski on suuri muihin EU-maihin verrattuna, vaikka otetaan huomioon nuorten saamat sosiaaliset tulonsiirrot. Suomessa yksin asuvien 18-29-vuotiaiden pienituloisuusaste on yli 40 prosenttia (Tulonjakotilasto 2008). Ruotsissa on hieman enemmän yksin asuvia pienituloisia kuin Suomessa, mutta Norjassa ja Tanskassa yli puolet yksin asuvista nuorista on pienituloisia (Tulonjakotilasto 2008).

Suomessa on noin 280 000 opintovelallista opiskelijaa, ja heistä yli kolmasosa opiskelee edelleen (Kelan tilastollinen vuosikirja 2008). Toimeentulotukea sai 87 000 18-29-vuotiasta nuorta vuonna 2007 ja 85 000 vuonna 2008 (Toimeentulotuki 2008).

Sivun alkuun

Työssäkäynti ei merkitse opiskelun laiminlyöntiä

15-29-vuotiaiden nuorten työllisyys lisääntyy tasaisesti iän myötä, ja työttömyys pysyy suunnilleen samalla tasolla. Kuviossa 1 työttömyys on esitetty prosenttiosuuksina vastaavan ikäisestä väestöstä. Erityisesti alle 25-vuotiaiden viralliset työttömyysasteet (työttömien osuus työvoimasta) ovat kuitenkin suurempia, koska nuorimpien työssäkäynti on vähäisempää kuin vanhimpien. Varusmiespalvelus lisää 19-20-vuotiaiden työvoimaan kuulumattomien miesten määrää.

Työssäkäynti ei kuitenkaan merkitse opiskelun laiminlyöntiä. Euroopan unioni ilmaisee koulutuksesta syrjäytymistä (early school leavers) niiden 18-24-vuotiaiden osuutena, joilla on vain perusasteen koulutus ja jotka eivät opiskele (Early... 2010). Suomessa tällaisia nuoria oli vain 9,8 prosenttia vuonna 2008. Seitsemässä muussa EU-maassa oli vähemmän - edellä kerrotulla tavalla laskien - syrjäytyneitä nuoria, mikä saattaa johtua suomalaisten nuorten opintojen viivästymisestä työssäkäynnin vuoksi (Keinänen 2007).

Kuvio 1. 15-29-vuotiaiden nuorten toiminta ikäluokittain vuonna 2009.

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Taloustaantuma lisää nuorten työttömyyttä

Nuorten työttömyys on 1990-luvun alkuvuosista vähentynyt tasaisesti, mutta viime vuonna työttömien määrä nousi jyrkästi (kuvio 2). Työttömien nuorten määrä on kuitenkin edelleen pienempi kuin 1990-luvun alun lama-aikana.

Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä nuoria oli viime vuonna keskimäärin 69 000, ja työttömyysaste oli 25 prosenttia. Työttömyysaste kertoo työvoimaan kuuluvien nuorten tilanteesta, mutta enemmistö nuorista opiskelee. Kuva muuttuu hieman, kun lasketaan työttömien osuus kaikista nuorista: noin joka kymmenes 15-24-vuotias nuori on työtön. Osa heistäkin opiskelee. (Hämäläinen - Juutilainen 2010.)

Keväisin työnhaku on aktiivisinta ja työttömänä olevien nuorten määrä kasvaa etenkin touko- ja kesäkuussa. Viime vuoden toukokuussa 15-24-vuotiaita työttömiä miehiä oli 85 000 ja naisia 74 000. Keskimäärin tämän ikäisten työttömien miesten määrä kasvoi viime vuonna 38 000 hengellä ja naisten 31 000 hengellä vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2010 tammi-helmikuussa työttömyys on edelleen lisääntynyt.

Viime vuonna nuoria 15-24-vuotiaita työttömiä, jotka eivät opiskelleet, oli 32 000. Lisäystä edellisestä vuodesta on 10 000. Samaan aikaan työllisiä ei-opiskelevia oli 132 000. Tämä on neljätoistatuhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kuvio 2. Nuoret työttömät sukupuolen ja iän mukaan vuosina 1989-2009.

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Nuorimpien työttömyys heikkeni ensimmäisenä

Työvoimatutkimuksen mukaan 15-19-vuotiaiden kevättyöttömyys kasvoi jo vuonna 2008. Kasvu jatkui seuraavana vuonna vähäisempänä, ja toukokuussa 2009 työttöminä oli lähes satatuhatta 15-19-vuotiasta. Työttömien 20-24-vuotiaiden määrä lisääntyi selvästi enemmän vasta vuoden 2009 keväällä kuuteenkymmeneen tuhanteen. Sen sijaan 25-29-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vuonna 2009 lähes joka kuukausi edellisten vuosien vastaaviin kuukausiin verrattuna, mutta työttömien määrä oli enimmilläänkin kesällä noin 35 000 henkeä.

Työvoimatutkimuksen mukaan kuluvan vuoden tammi-helmikuussa 15-29-vuotiaita työttömiä oli 34 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden miesten työttömyys kasvoi noin 10 000 hengellä, kun samanikäisten naisten työttömyys kasvoi 6 000 hengellä. Maaliskuussa 2010 työttömiä 15-24-vuotiaita nuoria oli yhteensä 73 000, heistä 43 000 oli miehiä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan tammikuussa 2010 nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 37 800 henkeä, mikä on 7 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. (Työllisyyskatsaus, 1/2010).

Sivun alkuun

Nuorten miesten työllisyys on alentunut enemmän kuin naisten

Vuosina 2007 ja 2008 nuorten työllisyystilanne oli parempi kuin kuuteentoista vuoteen, mutta talouden taantuessa nuorten työllisten määrä alkoi vähentyä kesällä 2008. Työllisyys jatkoi heikkenemistään viime vuonna, jolloin 15-29-vuotiaiden palkansaajien määrä väheni noin 40 000 hengellä. Heistä suurin osa, 32 000, on alle 25-vuotiaita. Vuoden 2009 lopulla nuorten työllisyysasteet olivat selvästi alhaisempia kuin vuotta aiemmin.

Nuorten miesten työllisyysaste on heikentynyt enemmän kuin nuorten naisten (kuvio 3); erot sukupuolten välillä ovat lisääntyneet jonkin verran. Suhteellisesti eniten aleni 20-24-vuotiaiden työllisyysaste. Myös 25-29-vuotiaiden työllisyysaste oli alempi kuin edellisenä vuonna.

Kuvio 3. Nuorten työllisyysasteet vuosina 1992-2009. Prosenttia.

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.

Nuorten miesten työllisyys väheni eniten teollisuudessa ja rakentamisessa; näihin aloihin taloustaantuma vaikuttaa enemmän kuin muihin. Myös teollisuudessa työskentelevien naisten työllisyys väheni hieman, mutta se ei alentunut kovin paljon muilla aloilla.

25-29-vuotiaiden työllisyys väheni 8 000 hengellä, vähennys oli suurin teollisuudessa. Rakentaminen sekä taiteet, viihde ja virkistys työllistivät yhteensä 4 000 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Taantuman jälkeen etenkin nuorten miesten on ollut vaikea löytää töitä. Vuoden 2008 keväällä työryhmä pohti, miten nuoret miehet saataisiin työllistymään (Nuorta ei jätetä, 2009). Työryhmän aloittaessa työnsä maaliskuussa työnvälityksessä oli noin 30 000 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa, mutta vuotta myöhemmin määrä oli jo kaksinkertainen.

Noin 35 prosenttia nuorista miehistä ja 42 prosenttia naisista oli vuonna 2008 aktiivisten työllistämistoimien kohteina. Nuoria miehiä luonnehdittiin työvoimaneuvonnan "kilteiksi asiakkaiksi", koska he myötäilevät helposti työvoimaneuvojan esittämiä mahdollisuuksia. Välillä nuoret miehet saadaan innostumaan ja he allekirjoittavat mielellään työnhakusuunnitelman. Toimien toteutumisen aikaan he sen sijaan eivät aina tule paikalle. Työvoimatoimiston asiakastietoihin kirjataan, että "koulutus on keskeytynyt", "nuori on sanottu irti harjoittelupaikasta", "ei saapunut haastatteluun", "hävisi", "ilmoittautui uudelleen". (Nuoret miehet työelämään, 2009.)

Sivun alkuun

Nuoret työllistyvät usein palvelualoille epätyypillisiin työsuhteisiin

Kaupanalat työllistävät eniten: viime vuonna ne tarjosivat työtä keskimäärin 89 000 nuorelle. Näillä aloilla työllisten määrä ei taantumasta huolimatta ole vähentynyt kovin jyrkästi. Suhteellisesti eniten nuoria on hotelli- ja ravintola-aloilla, joiden palkansaajista 45 prosenttia on alle 30-vuotiaita.

Vuonna 2007 teollisuudessa työskenteli 94 000 nuorta, mutta vuonna 2009 vain noin 67 000.

Nuoria työllistävät lisäksi julkinen hallinto, koulutusala, sekä terveys ja sosiaalihuollon palvelut. Nuoria on myös urheilu- ja virkistystoiminnan sekä järjestöjen palveluksessa.

Nuorten työsuhteet ovat useimmiten epätyypillisiä määrä- tai osa-aikaisia (kuvio 4). Niin sanotussa normaalityösuhteessa eli jatkuvassa kokoaikatyössä olevien osuus oli ennen taantumaa nousussa, mutta pieneni viime vuonna. Yli joka kolmas 15-24-vuotias on normaalissa työsuhteessa.

Viime vuonna määräaikaista kokoaikatyötä tekevien osuus pieneni ja jatkuvaa osa-aikatyötä tekevien osuus kasvoi. Nuorista noin 15 prosenttia tekee määräaikaista osa-aikatyötä. Nuoret 25-29-vuotiaat ovat useimmiten jatkuvassa kokoaikatyössä, mutta noin joka viidennellä on määräaikainen kokoaikatyö.

Kuvio 4. 15-24-vuotiaiden epätyypilliset työsuhteet. Prosenttia palkansaajista.

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Nuoret haluavat tehdä työtä

Nuorten työnteon motiivina on usein opiskeluajan toimeentulon turvaaminen ja itsenäistymisen halu. Opiskelun vuoksi 15-19-vuotiaista nuorista yli 60 prosenttia ei halunnut ja vain joka viides halusi pysyvää työtä. Sen sijaan 20-24-vuotiaista 40 prosenttia ei halunnut pysyvää työtä, ja yhtä moni ei sellaista saanut.

Etenkin nuoret naiset joutuvat määräaikaisiin töihin. Halu saada pysyvä työpaikka lisääntyy iän karttuessa: 60 prosenttia 25-29-vuotiaista määräaikaisista työntekijöistä halusi ja vain joka neljäs ei halunnut pysyvää työsuhdetta. Opiskelu ei sen sijaan juuri lainkaan vaikuta haluun saada pysyvää työtä.

Opiskelun ja työn yhdistäminen vaikuttaa myös työaikoihin. Nuorten työaikojen pituutta on rajoitettu myös lainsäädännöllä: 15-17-vuotiaiden säännöllinen työaika ei saa ylittää 8:aa tuntia vuorokaudessa eikä 40:ää tuntia viikossa. Ylityötä voi tehdä enintään 80 tuntia vuodessa.

Tilastoitu 15-24-vuotiaiden palkansaajien säännöllinen työaika on keskimäärin 31 tuntia viikossa, kun se kaikilla työllisillä on noin 37 tuntia. (Avarage... 2009). 15-24-vuotiaista palkansaajista 37 prosenttia tekee vuorotyötä, mikä on enemmän kuin palkansaajilla keskimäärin. Nuoret tekevät työtä usein myös lauantaisin ja iltaisin (Early... 2010). Näillä tavoilla nuorten on mahdollista yhdistää opiskelu ja työssäkäynti.

Työhön osallistuminen yleistyy luonnollisesti iän karttuessa ja koulutuksen lisääntyessä. Niistäkin nuorista, jotka eivät käy työssä, lähes 300 000 eli noin puolet haluaisi tehdä työtä.

Nuoret ovat hyvin koulutettuja ja haluavat tehdä työtä. Nuorilla on lisäksi nykyaikainen arvomaailma. Ruotsalaisen nuorten elämän seuraamiseen keskittyneen tutkimuslaitoksen Kairos Futuren mukaan nykylapset ovat liikkuvia ja heillä on paljon ystäviä. Nuoret eurooppalaiset arvostavat yksilöllisyyttä, he vierastavat auktoriteetteja ja ovat maallistuneita. Jää nähtäväksi, mikä heidän vaikutuksensa on tulevaisuuden työntekijöinä, asiakkaina, kuluttajina ja kansalaisina.

Lähteet:

Avarage usual weekly hours worked on the main job (2009). OECD. Saatavissa http://stats.oecd.org. 14.4.1010.
At-risk-of-poverty rate by age group (2010). Eurostat, Structural indicators. Social cohesion. Saatavissa: http://epp.eurostat.ec.europa.eu. 20.4.2010.
Early school leavers by gender (2010). Eurostat. Saatavissa: http://epp.eurostat.ec.europa.eu. 20.4.2010.
Hämäläinen, U. - Juutilainen, V.-P. 2010. Nuoret - duunissa vain MOLlissa? Talous ja Yhteiskunta 1/2010.
Hämäläinen, U. 2004. Nuorten tulojen ja toimeentulon palapeli. Tutkimuksia 92. Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos ja Palkansaajien tutkimuslaitos.
Isoniemi, H. 2005.Nuorten aikuisten muutto pois lapsuudenkodista. Teoksessa: Perheiden muuttuvat elinolot. Artikkeleita lapsiperheiden elämänmuutoksista. Toim. Isoniemi, H. - Penttilä, I. Tutkimuksia 243. Tilastokeskus, Helsinki.
Kairos Future. Saatavissa: http://www.kairosfuture.com. 22.4.2010.
Keinänen, P. 2007.Nuoret matkalla työelämään. Hyvinvointikatsaus 3/2007.
Kelan tilastollinen vuosikirja 2008. Kela, Helsinki 2009.
Myllyniemi, S. 2008. Mitä kuuluu? Nuorisobarometri 2008.
Nikander, T. 2009. Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina. Hyvinvointikatsaus 1/2009.
Nuoret miehet työelämään (2009). Mitä palveluja ja toimenpiteitä tarvitaan TE-toimistoissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 34/2009.
Nuorta ei jätetä - Puhalletaan yhteen hiileen. Moniammatillista viranomaistyötä ja sen lakisääteistämistä selvittävän poikkihallinnollisen työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:5.
Toimeentulotuki 2008. Tilastotiedote 37/2008. Stakes. Saatavissa: http://www.stakes.fi/tilastot.
Tulonjakotilasto 2008. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi.
Työllisyyskatsaus. Tammikuu 2010. Työ- ja elinkeinoministeriö 23.2.2010
Työvoimatutkimus.Tilastokeskus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi.

____________

Nuoruuden ikärajoja

Nuoriksi määritellään useimmiten 15-24-vuotiaat, mutta joissakin tapauksissa alaikärajana on 18 vuotta. Laissa nuoreksi työntekijäksi määritellään alle 18-vuotiaat; he eivät saa tehdä aivan samanlaisia töitä ja samanlaisin ehdoin kuin aikuiset. Nuorisolaki koskee alle 30-vuotiaita.
Työvoimatutkimuksen käsitteitä

Tilastoissa nuoret voivat olla joko työllisiä tai työttömiä, jolloin he kuuluvat työvoimaan. Työssäkäyvät tai tilapäisesti työstä poissa olevat ovat työllisiä. Työvoimaan kuulumattomia ovat muun muassa kokoaikaiset opiskelijat ja muut työmarkkinoilla toimimattomat, muun muassa kotityötä tekevät ja varusmiehet.

 

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 7.6.2010