Koulutuksen niukkuudesta koulutuksen valintamyymälään

  1. Ikuiset koulutushuolet
  2. Hyppäys kansakoulusta peruskouluun
  3. Oppikouluista lukioihin
  4. Ammatillista opetusta on runsaasti tarjolla
  5. Korkeakouluopiskelu on valtavasti lisääntynyt
  6. Koulutusta kaikille ja kaikkiin tarkoituksiin
  7. Koulutusta joka lähtöön

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Aila Repo on erikoistutkija Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2010.

Yksipuolinen ja voittopuolisesti tutkintoihin tähtäävä koulutusjärjestelmä on muuttunut viidessäkymmenessä vuodessa monipuoliseksi ja monimutkaiseksi. Nykyisin koulutusvaihtoehtoja on lähes rajattomasti, ja monille opiskelusta on tullut elämänpituinen hanke. Perusasiat ovat kuitenkin pysyneet vuosikymmeniä samoina: jo 1960-luvulla huolestuttiin opiskeluaikojen pidentymisestä ja suurten ikäluokkien aiheuttamista ruuhkista.

"Tehtävämme on luoda koulu, joka kasvattaa kaikkia lapsia heidän synnynnäisten kykyjensä ja taipumustensa edellyttämällä tavalla ja johtaa heidät valmistumaan niiden edellyttämille paikoille yhteiskunnassa kokonaan riippumatta vanhempien varallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta tai koulun sijainpaikasta." - A. Salmela (1948).

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisen koulutusjärjestelmän muutosta koulutustilastojen avulla vuodesta 1960 nykypäivään. Tuona aikana tutkinnon suorittaneen väestön määrä on lisääntynyt valtavasti: 13 prosenttia yli 15-vuotiaista oli suorittanut tutkinnon vuonna 1960 ja 66 prosenttia vuonna 2008.

Ikuiset koulutushuolet

Koulutusjärjestelmä on viidessäkymmenessä vuodessa muuttunut, mutta monet koulutushuolet tuntuvat olevan pysyviä. Jo 1960-luvulla keskusteltiin huolestuneeseen sävyyn nuorten kouluttautumisesta ja työhön pääsystä. Huolta lisäsi pelko suurten ikäluokkien koulutuslaitoksissa aiheuttamista ruuhkista.

Valtakunnansuunnittelutoimisto teki useita tutkimuksia sodanjälkeisten suurten ikäluokkien yhteiskunnalle aiheuttamista ongelmista ja ongelman ratkaisuun vaikuttavista tekijöistä. Vuoden 1960 alussa käynnistettiin tutkimus, joka käsitti selvityksen nuorten koulunkäyntimahdollisuuksista ja työmarkkinoille tulosta vuosina 1955-1965.

Opetustoimen hallinnon organisoinnista puhuttiin jo 1960-luvun alussa. Opetushallintokomitea totesi vuonna 1963 antamassaan mietinnössä, että yhteiskunnan kehitys maatalousvaltaisesta teollisuusvaltaiseen vaatii koulutuksen tehostamista ja monipuolistamista. Komitean mukaan myös opetustoimen hallinto oli organisoitava vallitsevia olosuhteita vastaavaksi. Opetushallintokomitea teki muun muassa ehdotuksen ammattikouluhallituksen perustamisesta.

Iäisyysasioihin kuuluu myös koulutuksen ja yhteiskuntakehityksen suhde. Vuoden 1971 koulutuskomitean mietinnössä kuvattiin runsassanaisesti koulutusjärjestelmän vaikutuksia yhteiskunnan kehitykseen.

Tutun tuntuista keskustelua yliopistojen pitkistä opiskeluajoista käytiin jo 1960-luvulla suurten ikäluokkien pyrkiessä yliopistoihin. Tuolloin ratkaisuksi ehdotettiin opiskeluajan lyhentämistä neljään vuoteen Britannian ja Yhdysvaltojen tapaan. Samaan aikaan kaikki yliopistojen tiedekunnat alkoivat rajoittaa sisäänpääsyä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 27.9.2010