Kuka on maahanmuuttaja?

  1. Suomesta tullut maahanmuuttokohde vasta 2000-luvulla
  2. Suomessa on vähän ulkomaalaisia...
  3. ...ja vielä vähemmän ulkomaalaistaustaisia
  4. Tietokysyntä ulkomaalaisista lisääntynyt
  5. Miten Suomen kävisi ilman ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia?

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Markus Rapo Markus Rapo työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen henkilötilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2011.

Maahanmuuttaja, ulkomaalainen, vieraskielinen, siirtolainen, maahanmuuttajataustainen, ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaisuus on Suomessa niin tuore asia, että välillä tahtovat puurot ja vellit mennä sekaisin. Asia on tuonut uuden haasteen myös väestötilastointiin. Yhä enemmän halutaan tietoa "maahanmuuttajista", mutta aina ei edes kysyjä itse tiedä, keitä hän näillä tarkoittaa.
___________________

Suomesta on kautta aikojen lähdetty ulkomaille etsimään vaurautta ja parempaa tulevaisuutta. Ennen itsenäisyyttä ja vielä maamme itsenäistymisen jälkeenkin suuntaus oli pääsääntöisesti Suomesta ulkomaille. Suomalaiset siirtolaiset muuttivat Yhdysvaltoihin, Australiaan, Ruotsiin ja muualle Eurooppaan. Jokunen "amerikanserkku" palasi takaisin kotimaahan enemmän tai vähemmän vaurastuneena. Useampi jäi sille tielleen.

1960–1970-lukujen vaihteessa Suomesta suuntautui varsin suuri muuttoaalto Ruotsiin. Osa muuttajista palasi muutaman vuoden jälkeen takaisin kotimaahan, mutta yhä vieläkin Ruotsissa asuu Ruotsin tilastoviraston (SCB) mukaan noin 170 000 Suomessa syntyneitä henkilöitä. Ei ole olemassa tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon ulkosuomalaisia eli ulkomaille muuttaneita suomalaisia eri maailman kolkissa on. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ulkomailla asuvia täysi-ikäisiä Suomen kansalaisia on viime vaaleissa ollut runsas 200 000. Tämä luku ei kerro kokonaiskuvaa, koska moni ulkomaille muuttaneista on luopunut Suomen kansalaisuudesta. Ruotsissa asuvista Suomessa syntyneistä henkilöistä vain joka kolmas on Suomen kansalainen.

Suomesta tullut maahanmuuttokohde vasta 2000-luvulla

Maahanmuutto on noussut Suomessa puheenaiheeksi etenkin maailmanlaajuisen taloustilanteen heikennyttyä. Kriittisiäkin sävyjä on ollut kuultavissa ja melko varmasti aihe puhuttaa myös tulevien eduskuntavaalien kampanjoinnissa. Maahanmuutto Suomeen on kuitenkin hyvin tuore ilmiö. Sotien jälkeen siirtolaisuus oli pääsääntöisesti Suomen ja Ruotsin välistä muuttoliikettä. 1990-luvulla Suomi sai muutamina vuosina muuttovoittoa reilummin, kun pakolaisia saapui etenkin Somaliasta ja sen lisäksi poliittisella päätöksellä myönnettiin inkeriläisille mahdollisuus muuttaa Suomeen. Tämän jälkeen siirtolaisuus ja muuttovoitto ulkomailta hiipuivat 10 vuoden ajaksi sille vaatimattomalle tasolle, jossa se lähes koko itsenäisyytemme ajan on ollut.

Todellinen maahanmuuton lisäys on tapahtunut vasta EU:n laajentumisen myötä viime vuosikymmenen loppupuolella. Kun ihmisten liikkuvuutta on helpotettu, on uusista jäsenmaista, etenkin Virosta, tullut lisää muuttajia Suomeen. Myös Aasiasta on ollut yhä enemmän tulijoita. Vuosina 2007 ja 2008 tehtiin uusi maahanmuuttoennätys ja sen myötä Suomi sai ennätysmäärän muuttovoittoa ulkomailta. Vuoden 2008 nettomaahanmuutto oli 15 500 henkilöä. Vuosina 2007–2009 muuttovoitto ulkomailta on kasvattanut maamme väestöä enemmän kuin luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden.

Maahanmuutosta puhuttaessa tulisi aina muistaa suomalaiset paluumuuttajat. Vuosien 2000–2009 aikana Suomeen on muuttanut ulkomailta yhteensä noin 218 000 henkilöä. Heistä joka kolmas oli Suomessa syntynyt eli ns. paluumuuttaja. Vuosittain suomalaiset itse ovat ylivoimaisesti suurin maahanmuuttajaryhmä. Tämä tosiasia tahtoo monesti unohtua maahanmuutosta keskusteltaessa. Jos keskustelu painottuu vain ulkonäöltään kantaväestöstä poikkeaviin ihmisiin, ollaan pahasti sivuraiteilla.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 15.2.2011