Elintasoa voidaan kuvata useilla mittareilla
- Suomen kansantalouden tulot ovat kehittyneet suotuisasti
- Julkisen sektorin tuottamat yksilölliset palvelut vaikuttavat kotitalouksien tuloihin
- Kansalaisten tuloja kuvaa parhaiten kotitalouksien oikaistu tulo
- Kotitaloudet ja kansantaloudet ovat kehittyneet samaan tahtiin
- Maidenväliset elintasovertailut ovat hankalia
- Suomi on OECD-maiden keskitasoa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Julkisen sektorin tuottamat yksilölliset palvelut vaikuttavat kotitalouksien tuloihin
Kansantalouden tuloja kuvaa parhaiten kansantalouden käytettävissä oleva tulo. Vastaavalla tavalla kansalaisten tuloja kuvaavat parhaiten kotitalouksien käytettävissä oleva tulo ja kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo (oheinen taulukko ja kuvio 2). Ensiksi mainittu kuvaa nettotuloja eli kotitalouksille jääviä tuloja verojen ja muiden tulonsiirtojen jälkeen.
Kotitalouksien osuus kansantalouden käytettävissä olevasta tulosta on viime vuosina ollut noin 60 ja julkisen sektorin osuus noin 30 prosenttia – lamavuosina 1991–1994 ja 2009 kotitalouksien osuus oli suurempi. Jos lama-ajat jätetään tarkastelusta pois, on kotitalouksien osuus koko kansantalouden käytettävissä olevasta tulosta ollut 2000-luvulla hieman pienempi kuin 1980-luvulla.
Yritysten (ml. pankit ja vakuutusyhtiöt) osuus kansantalouden käytettävissä olevasta tulosta oli 1980-luvulla 3–4 prosenttia. Viimeisten 15 vuoden aikana osuus on ollut 6–9 prosenttia, mutta lamavuonna 2009 se pieneni 2 prosenttiin. Osuuden kasvu kertoo siitä, että yrityksille on jäänyt verojen ja osinkojen maksun jälkeenkin aiempaa enemmän varoja investointeihin.
Oikaistu käytettävissä oleva tulo kuvaa kotitalouksien todellisia tuloja paremmin kuin pelkkä käytettävissä oleva tulo. Siinä kotitalouksien tuloihin luetaan myös julkisen sektorin tuottamat yksilölliset palvelut, jotka ovat maksuttomia tai maksu korvaa vain pienen osan palvelun tuottamiskustannuksista.
Näihin yksilöllisiin julkisiin palveluihin luetaan koulutus-, sosiaali-, terveys-, sosiaalivakuutus-, virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut, jotka palvelevat yksittäisiä ihmisiä. Vastaavalla tavalla myös voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen (seurakunnat, järjestöt, säätiöt yms.) tuottamat palvelut luetaan osaksi kotitalouksien oikaistua käytettävissä olevaa tuloa. Julkisen sektorin näiden palveluiden tuottamiseen käyttämän rahan ajatellaan olevan kotitalouksien tuloa, joka kulutetaan palvelua tuotettaessa.
Kuvio 2. Kotitalouksien oikaisemattoman ja oikaistun käytettävissä olevan tulon osuus koko kansantalouden käytettävissä olevasta tulosta vuosina 1975–2009. Prosenttia.
Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus.
Päivitetty 7.3.2011