Perusturvan kasvava aukko – tulottomien kotitalouksien määrä kasvaa

  1. Tulottomia kotitalouksia 20 000
  2. Tulottomuus kestää yhä kauemmin
  3. Työvoimapolitiikan muutokset taustalla
  4. Tulottomuus keskittyy nuorten kotitalouksiin
  5. Syrjäytymisen uhka

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Pertti Honkanen on johtava tutkija Kelassa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2011.

Kiristyneen työvoimapolitiikan seurauksena yhä useampi joutuu elämään usein toimeentulotuen ja asumistuen varassa ilman syyperusteista sosiaaliturvaa. Tämä lisää epäilemättä syrjäytymisvaaraa. Työvoimapoliittisten ratkaisujen vaikutuksia tulisikin arvioida nykyistä perusteellisemmin.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmää voi pitää suhteellisen kattavana. Se antaa turvaa sairauden ja työkyvyttömyyden, työttömyyden, lasten syntymän ja vanhuuden varalta. Opiskelijoiden toimeentulo turvataan opintotuella. Pienten lasten hoitoa tuetaan lasten kotihoidon tuella. Tosin perusturva on niin alhainen, että sitä on usein täydennettävä asumistuella ja toimeentulotuella, kuten perusturvan riittävyyttä arvioinut työryhmä äskettäin uudelleen osoitti (Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011).

Sosiaaliturvajärjestelmässä ja perusturvassa on kuitenkin aukkoja. Suomessa lisääntyy sellaisten henkilöiden ja kotitalouksien joukko, jolla ei ole lainkaan veronalaisia työ- tai pääomatuloja eikä myöskään mitään tiettyyn syyhyn perustuvaa sosiaalietuutta. Heidän ainoat tulonlähteensä ovat yleinen asumistuki ja toimeentulotuki täydennettynä joissakin tapauksissa lapsilisillä ja elatustuilla.

Tässä artikkelissa tarkastelen tulottomien kotitalouksien ryhmää ja arvioin sen suuruuden kehittymistä eri tietolähteiden perusteella. Lisäksi pohdin ilmiön syitä ja seurauksia.

Tarkinta informaatiota tulottomuudesta antavat Kelan asumistukirekisteri sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimeentulotukirekisteri. Asumistuessa otetaan huomioon periaatteessa kaikki veronalaiset tulot ja toimeentulotuessa vielä laajemmin kaikki tulot tiettyjä poikkeuksia (esimerkiksi vammaistuet) lukuun ottamatta. Jos kotitaloudella ei ole muita tuloja kuin nämä tuet, se voidaan määritellä "tulottomaksi".

Tulottomia kotitalouksia 20 000

Taulukossa 1 on esitetty neljältä vuodelta asumistukirekisterin mukainen tieto kotitalouksista, joilla ei rekisterin mukaan ole tuloja. Poiminta on vuosien 2006–2009 marraskuulta. Laskelmaa tehtäessä on otettu huomioon, että opintotukea ei oteta asumistuessa huomioon tulona, ja sen vuoksi opintotuen saajat on poistettu yhdistämällä tietoihin Kelan opintotukirekisterin tiedot vastaavilta kuukausilta. Tänä aikana tällaisten kotitalouksien määrä on noin kaksinkertaistunut vajaasta 10 000:sta lähes 20 000:een. Kyse ei ole pelkästään yksin asuvista henkilöistä, vaan joukossa on jonkin verran pariskuntia ja lapsiperheitä. Vuoden 2008 marraskuussa näihin kotitalouksiin kuului lähes 2 600 alle 18-vuotiasta lasta.

Taulukko 1. Tulottomat kotitaloudet asumistukirekisterissä.

Vuosi Asumis-
tuen koti-
talouksia 		Tulottomia Osuus Tulottomia
henkilöitä 		Lapsia Puolisoita ym. Hakijan
keski-ikä
2006 148 402 9 863 6,6 % 11 677 1 365 449 29,2
2007 140 818 12 557 8,9 % 14 887 1 789 541 32,2
2008 137 288 15 652 11,4 % 18 720 2 304 764 33,5
2009 158 162 19 098 12,1 % 22 633 2 559 976 33,3

Lähde: Kelan asumistukirekisteri ja opintotukirekisteri.

Samansuuntaisen kuvan antaa toimeentulotukirekisteri. Vuoden 2006 marraskuun aineistossa on 12 400 kotitaloutta, joilla ei rekisteritietojen mukaan ollut muita tuloja kuin asumistukea, lapsilisiä tai elatustukia. Marraskuussa 2009 näin laskettu lukumäärä oli 19 000.

Käytettävissä on myös Kelan etuuksien ja toimeentulotuen yhdistettyjä rekisteriaineistoja marraskuulta 2006, 2008 ja 2009. Yhdistetystä rekisteristä havaitaan, että on olemassa jonkin verran asumistukirekisterin mukaan tulottomia kotitalouksia, joilla ei kuitenkaan ole toimeentulotukea. Toisaalta on olemassa tulottomia toimeentulotuen saajia, joilla ei ole asumistukea.

Näyttää siltä, että tulottomien joukko yhdistetyssä rekisterissä on suurempi kuin erillisissä rekistereissä. Toisaalta tarkistus osoittaa, että osalla niistä, joilla asumistukirekisterin mukaan ei ole tuloja, on kuitenkin jotakin Kelan syyperusteista etuutta tulona. Tällöin tulo on useimmiten työmarkkinatukea. Tällainen epäsuhta syntyy ilmeisesti siitä, että asumistukirekisterin päivittymisessä on viivettä. Henkilö, joka asumistukea viimeksi vahvistettaessa on ollut tuloton, on alkanut saada esimerkiksi työmarkkinatukea, mutta asumistukea ei ole tämän vuoksi vielä tarkistettu. Jos etuus on pieni, tällainen muutos ei välttämättä johda asumistuen pienentymiseen. Toisensuuntaista epäsuhtaa rekisteristä on hieman vaikeampi havaita: kotitalous, joka asumistukea viimeksi vahvistettaessa on saanut työmarkkinatukea, on voinut muuttua tulottomaksi ennen rekisteritietojen päivittymistä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.9.2011