Suomalaisnuoret ovat osaavia mutta passiivisia kansalaisia
- Suomalaisilla nuorilla on erittäin hyvät tiedot yhteiskunnasta
- Suomalaisnuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta
- Suomalaiset nuoret eivät tunnista omaa tietämystään
- Nuoret aikovat äänestää, mutta aktiivinen poliittinen osallistuminen ei kiinnosta
- Suomalaiset nuoret luottavat instituutioihin
- Tytöt puolustavat etnisten ryhmien oikeuksia enemmän kuin pojat
- Johtuuko suomalaisten nuorten passiivisuus iästä vai kansallisesta mentaliteetista?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Nuoret aikovat äänestää, mutta aktiivinen poliittinen osallistuminen ei kiinnosta
Lähes kaikissa ICCS-tutkimukseen osallistuneissa maissa vähintään kaksi kolmasosaa 14-vuotiaista sanoi äänestävänsä aikuisena valtiollisissa vaaleissa joko varmasti tai todennäköisesti. Monissa maissa tytöt aikovat äänestää hieman useammin kuin pojat, mutta sukupuolten väliset erot ovat hyvin pieniä.
Suomalaisista 14-vuotiaista 85 prosenttia arvelee äänestävänsä aikuisena sekä valtiollisissa vaaleissa että kuntavaaleissa. Äänestämishaluiset nuoret menestyvät tiedollisessa kokeessa paremmin kuin ne, jotka aikoivat jättää äänestämättä. (Suoninen 2010a.)
Suhteellisen harvat nuoret aikovat osallistua politiikkaan esimerkiksi ryhtymällä ehdokkaaksi, tekemällä vaalityötä tai liittymällä poliittiseen puolueeseen tai ammattiliittoon. Tämänkaltaiset tulevan poliittisen aktiivisuuden ilmaukset ovat Suomessa jonkin verran kansainvälistä keskiarvoa vähäisempiä.
Enemmistö tutkimukseen osallistuneista nuorista pitää mahdollisena osallistua laillisiin protestitoimiin. Sen sijaan vain harva uskoo osallistuvansa laittomiin tapahtumiin kuten liikenteen katkaisemiseen tai talojen valtaukseen (Schulz ym. 2010, 137–148).
Suomalaisten nuorten halu osallistua laillisiin poliittisiin protesteihin, esimerkiksi rauhanomaisiin mielenosoituksiin, on kansainvälistä keskiarvoa vähäisempi. Protestointitavoista suomalaiset nuoret pitävät läheisimpänä tuotteiden ostoboikotteja tai yleisönosastoon kirjoittamista. (Suoninen ym. 2010b.)
ICCS-tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että perinteiset aktiivisen kansalaisuuden muodot kuten politiikan seuraaminen tai puolueeseen liittyminen eivät ole Suomen eivätkä muiden Pohjoismaiden nuorille erityisen tärkeitä.
Päivitetty 26.9.2011