Suomalaisnuoret ovat osaavia mutta passiivisia kansalaisia
- Suomalaisilla nuorilla on erittäin hyvät tiedot yhteiskunnasta
- Suomalaisnuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta
- Suomalaiset nuoret eivät tunnista omaa tietämystään
- Nuoret aikovat äänestää, mutta aktiivinen poliittinen osallistuminen ei kiinnosta
- Suomalaiset nuoret luottavat instituutioihin
- Tytöt puolustavat etnisten ryhmien oikeuksia enemmän kuin pojat
- Johtuuko suomalaisten nuorten passiivisuus iästä vai kansallisesta mentaliteetista?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suomalaiset nuoret luottavat instituutioihin
Suomalaisten 14-vuotiaiden luottamus instituutioihin on ICCS-tutkimuksen mukaan erittäin suuri. Suomalaisista nuorista lähes 90 prosenttia luottaa poliisiin ja puolustusvoimiin, ja noin 80 prosenttia YK:hon, tiedotusvälineisiin, oikeusistuimiin ja valtionhallintoon. Kyselyssä tarjolla olevista vaihtoehdoista vähiten suomalaiset nuoret luottavat poliittisiin puolueisiin, mutta niihinkin luottaa 61 prosenttia.
Suonisen (2010b) mukaan nuorten luottamus kuvastaa sitä, että kyseiset instituutiot hoitavat tehtävänsä hyvin. Yleensä niissä maissa, joissa on ollut vahvat demokraattiset perinteet, on luotettu yhteiskunnan instituutioihin (Suutarinen 2002, 40). (Kuvio 3.)
Kuvio 3. Nuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin eräissä maissa. Skaalapisteinä.1)
Lähde: Suoninen ym. 2010b.
Päivitetty 26.9.2011