Lamavuonna 1992 tutkinnon suorittaneet työllistyivät huonosti

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Anna Loukkola on suunnittelija Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012.

Valmistumisen ajankohta saattaa vaikuttaa merkittävästi työuraan. Suuri osa lamavuonna 1992 tutkinnon suorittaneista oli vielä kymmenen vuoden jälkeen työttömänä.

Lamavuosina 1990–1993 Suomen bruttokansantuote laski miltei 14 prosenttia ja työttömyys kasvoi 1980-luvun 3 prosentista lähes 17 prosenttiin (Loikkanen ym. 2002, 375). Lama vaikutti myös opintonsa päättäneiden työhön sijoittumiseen: sen aikana tutkinnon suorittaneista jopa 25 prosenttia jäi työttömäksi tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Vertaan artikkelissani lamavuonna 1992 ja vuonna 2002 valmistuneiden työhön sijoittumista valmistumisen jälkeen (ks. taulukko). Vertailuajankohdaksi olen valinnut vuoden 2002, jolloin suhdannetilanne oli normaali ja työllisyystilanne oli vakaa. Välittömänä työllistymisenä pidetään työpaikan saamista vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Lisäksi tarkastelen niiden opintonsa päättäneiden sijoittumista viiden vuoden kuluttua valmistumisesta, joiden korkein tutkinto on pysynyt samana.

Taulukko 1. Vuosina 1992 ja 2002 tutkinnon suorittaneiden työllistyminen vuoden kuluttua valmistumisesta.

  Tutkinto Työllisiä, %
1992 2002 1992 2002
Naiset
Yhteensä 58 900 66 800 45 68
Ylioppilas 14 100 19 800 20 45
Ammatillinen 20 700 24 300 40 70
Alin korkea-aste 16 700 400 62 80
Alempi korkeakouluaste 1 800 14 100 61 84
Ylempi korkeakouluaste 5 200 7 400 72 86
Tutkijakoulutusaste 400 800 83 88
Miehet
Yhteensä 43 600 49 400 37 60
Ylioppilas 10 700 14 100 12 27
Ammatillinen 17 200 20 800 29 62
Alin korkea-aste 7 600 800 55 92
Alempi korkeakouluaste 2 700 7 700 56 86
Ylempi korkeakouluaste 4 600 5 100 77 89
Tutkijakoulutusaste 800 900 88 88

Lähde: Tilastokeskus. Tutkintorekisteri ja työssäkäyntitilasto.

Valmistuneita koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisterin aikasarja-aineistoon, jossa on joka vuodelta korkein suoritettu tutkinto. Työhön sijoittumista kuvaavat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon.

Monilla 90-luvun laman aikana valmistuneilla oli työllistymisongelmia

Vuonna 1992 tutkinnon suorittaneista 10,5 prosenttia oli työttömänä vielä viiden vuoden kuluttua valmistumisestaan – tällöin tarkastelussa ovat mukana vain ne, joiden tutkinto oli pysynyt samana. Kymmenenkin vuoden kuluttua työttömänä oli vielä 7 prosenttia. Vuonna 2002 valmistuneista oli vuosi valmistumisen jälkeen työttömänä 8,5, mutta viiden vuoden kuluttua vain 4 prosenttia. Anna-Liisa Lämsän (2009) havaintojen mukaan pitkäaikainen työttömyys välittömästi tutkinnon suorittamisen jälkeen on syrjäytymisriski, josta voi seurata kasautuvaa huono-osaisuutta aikuisuudessa.

Vuonna 1992 välittömästi valmistumisen jälkeen työllistyneistä 33 prosenttia oli 20–24- vuotiaita, mutta vuonna 2002 jo 40 prosenttia työllistyi sen ikäisenä. Alle 30-vuotiaana valmistuneiden osuus on kuitenkin alentunut: osuus oli 82 prosenttia vuonna 1992 ja 77 prosenttia vuonna 2002.

Sivun alkuun

Hyvä koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia

Hyvä koulutus pienentää työttömäksi jäämisen riskiä: ylimpien koulutusasteiden tutkinnon suorittaneiden joukossa työllisten osuudet ovat suurempia kuin vähemmän koulutetuilla. Korkeakoulukoulutuksen saaneet ovat työllistyneet parhaiten, kun taas erityisesti toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista huomattava osa on jäänyt työttömäksi tutkinnon suoritettuaan sekä vuonna 1992 että 2002. Lama-aikaan vuonna 1992 valmistuneiden ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyys oli kuitenkin yli kaksinkertainen vuonna 2002 valmistuneisiin verrattuna.

Ammatillisesta koulutuksesta vuonna 1992 valmistuneista vain 35 prosenttia työllistyi välittömästi. Viiden vuoden kuluttua työtä oli saanut 64 ja kymmenen vuoden kuluttua 75 prosenttia. Vuonna 2002 valmistuneista sen sijaan työllistyi välittömästi 66 prosenttia, ja viiden vuoden kuluttua töissä oli jo 81 prosenttia niistä, joiden korkein tutkinto oli pysynyt samana.

Vaikka lama vaikutti eniten alimmilta koulutusasteilta valmistuneiden työllistymiseen, sillä oli vaikutusta myös korkeakouluasteelta valmistuneiden työllistymiseen. Lisensiaattien ja tohtoreiden työllistymiseen lamalla sen sijaan ei ollut juuri mitään vaikutusta. Ylemmältä korkeakouluasteelta valmistuneiden välitön työllistyminen oli 13 prosenttiyksikköä vähäisempää vuonna 1992 kuin vuonna 2002.

Vuonna 1992 ylemmältä korkeakouluasteelta valmistuneista kolme neljästä pääsi heti töihin. Viidessä vuodessa oli työllistynyt lähes 87 prosenttia ja kymmenessä vuodessa 90 prosenttia. Vuonna 2002 ylemmältä korkeakouluasteelta valmistuneista työllistyi välittömästi 87 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua töissä oli lähes 90 prosenttia.

Alimmalta korkea-asteelta ja alemmalta korkeakouluasteelta valmistuneiden työllistymisessä ei ole suurta eroa. Vuonna 1992 sekä opistoasteen tutkinnon että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyi lähes 60 prosenttia ja vuonna 2002 kummaltakin koulutusasteelta 85 prosenttia. – Suomessa tehtiin 1990-luvulla korkea-asteen koulutuksen rakennemuutos, jonka seurauksena opistotasoinen alimman korkea-asteen koulutus ajettiin alas ja alemman korkeakouluasteen koulutus lisääntyi ammattikorkeakoulutuksen myötä.

Lama-aikana päätoiminen opiskelu oli kaikilta koulutusasteilta valmistuneiden joukossa suositumpaa kuin kymmenen vuotta myöhemmin. Ylioppilaiksi valmistuneista suurin osa jatkoi jatko-opintoihin, korkeakouluihin tai takaisin toiselle asteelle.

Vuonna 1992 yli puolet uusista ylioppilaista oli päätoimisia opiskelijoita. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2002 valmistuneista uusista ylioppilasta noin 40 prosenttia opiskeli päätoimisesti.

Sivun alkuun

Valmistumisen jälkeen naiset ovat työllistyneet paremmin kuin miehet

Vuonna 1992 valmistuneista miehistä oli työttömänä 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin naisia, ja naisista oli 9 prosenttiyksikköä enemmän opiskelemassa kuin miehistä. Vuonna 2002 naisten ja miesten erot molemmissa tapauksissa olivat alle 2 prosenttiyksikköä.

Vuonna 1992 valmistuneista naisista 45 prosenttia oli työllisiä ja miehistä 37 prosenttia. Vuonna 2002 valmistuneista naisista työllistyi 68 prosenttia ja miehistä 60 prosenttia. Molempina vuosina naisten ja miesten työllisyyden ero oli siis 8 prosenttiyksikköä.

Kaikilla koulutusasteilla naiset työllistyvät tai jatkavat opiskelua välittömästi opintojen päätyttyä todennäköisemmin kuin miehet. Sekä vuoden 1992 että vuoden 2002 uusista naisylioppilaista yli 80 prosenttia työllistyi tai jatkoi opintojaan. Sen sijaan vuoden 1992 miesylioppilaista työllistyi tai jatkoi opintojaan ainoastaan 48 prosenttia ja vuonna 2002 valmistuneistakin vain 66 prosenttia. Ylioppilasmiehistä kuitenkin runsas 20 prosenttia lähti suorittamaan molempina vuosikymmeninä varusmies- tai siviilipalvelusta.

Erot sukupuolten välillä ovat samansuuntaiset myös ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden keskuudessa. Vuonna 1992 ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden naisten työllisyysaste oli yli 10 prosenttiyksikköä parempi kuin miesten. Vuonna 2002 toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista naisista työllistyi 8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastavalmistuneista miehistä. Ammatillisesta koulutuksesta 1992 valmistuneista miehistä 16 prosenttia suoritti varusmies- tai siviilipalvelusta ja 2002 valmistuneistakin 8 prosenttia.

Korkeakouluasteelta valmistuneiden naisten ja miesten työhön sijoittumisen erot ovat pienemmät kuin alemmilla koulutusasteilla. Lamavuonna 1992 alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden naisten työllisyysaste oli 5 prosenttiyksikköä parempi kuin miesten – tosin vuonna 1992 opistoasteen tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet miehet menivät runsaslukuisemmin varusmies- tai siviilipalvelukseen kuin samantasoisen tutkinnon vuonna 2002 suorittaneet. Ylemmän korkeakouluasteen suorittaneet miehet sen sijaan työllistyivät molempina ajankohtina paremmin kuin naiset.

Sivun alkuun

Valmistuneiden työllistymisessä suuria koulutusaloittaisia eroja

Vuonna 1992 valmistuneista työllistyivät parhaiten pienehköltä humanistiselta ja kasvatusalalta tutkinnon suorittaneet: lähes 80 prosenttia löysi työpaikan heti. Näiltä aloilta valmistuneet toimivat pääasiassa opettajina. Myös luonnontieteistä sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloilta valmistuneet työllistyivät verraten hyvin. Työttömien osuus valmistuneista vaihteli humanistisen ja kasvatusalan 12 prosentista tekniikan ja liikenteen alan 35 prosenttiin.

Samana vuonna miesvaltaiselta tekniikan ja liikenteen alalta työllistyi välittömästi vain 36 prosenttia, ja viiden vuoden kuluttua alalta valmistuneista oli töissä 73 prosenttia. Toiseksi vaikeinta vastavalmistuneiden oli saada matkailu-, ravitsemis- ja talousalan töitä. Vielä viiden vuoden kuluttua valmistumisesta vähiten työllisiä, 67 prosenttia, oli näiltä aloilta valmistuneiden joukossa.

Myös vuonna 2002 humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneet työllistyivät hyvin: työllisiä oli lähes 90 prosenttia. Myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksesta työllistyttiin helposti heti valmistumisen jälkeen. Kun kaikista valmistuneista työttömiä oli noin 9 prosenttia, oli tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneista työttömänä noin 13 prosenttia. Viiden vuoden kuluttua työttömien osuus tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneilla oli pudonnut 5 prosenttiin, mutta luonnonvara- ja ympäristöalalla se oli vielä lähes 7 prosenttia.

Naisten ja miesten työllistymisessä on suuria eroja. Laman aiheuttama työllisyyden heikkeneminen ilmenee mm. miesvaltaisella tekniikan alalla, jolla oli kaikkein huonoin työllisyystilanne. Tekniikan alan työllisyysongelmat jatkuivat vielä kymmenen vuotta laman jälkeen. Valtion taloudellisen tilan heikkeneminen puolestaan heijastui naisvaltaisen terveys- ja sosiaalialan työllistymiseen.

Lähteet:

Loikkanen, Heikki A. & Pekkarinen, Jukka & Vartia, Pentti 2002. Kansantaloutemme – rakenteet ja muutos. Helsinki: Taloustieto Oy.

Lämsä, Anna-Liisa 2009. Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Lasten ja nuorten syrjäytyminen sosiaalihuollon asiakirjojen valossa. Oulun yliopisto.

Tilastokeskus. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen. http://tilastokeskus.fi/til/sijk/index.html

Tilastokeskus. Tutkintorekisteri.
http://tilastokeskus.fi/til/vkour/index.html

Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto.
http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html

 

Päivitetty 4.6.2012