Lamavuonna 1992 tutkinnon suorittaneet työllistyivät huonosti
- Monilla 90-luvun laman aikana valmistuneilla oli työllistymisongelmia
- Hyvä koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia
- Valmistumisen jälkeen naiset ovat työllistyneet paremmin kuin miehet
- Valmistuneiden työllistymisessä suuria koulutusaloittaisia eroja
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Hyvä koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia
Hyvä koulutus pienentää työttömäksi jäämisen riskiä: ylimpien koulutusasteiden tutkinnon suorittaneiden joukossa työllisten osuudet ovat suurempia kuin vähemmän koulutetuilla. Korkeakoulukoulutuksen saaneet ovat työllistyneet parhaiten, kun taas erityisesti toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista huomattava osa on jäänyt työttömäksi tutkinnon suoritettuaan sekä vuonna 1992 että 2002. Lama-aikaan vuonna 1992 valmistuneiden ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyys oli kuitenkin yli kaksinkertainen vuonna 2002 valmistuneisiin verrattuna.
Ammatillisesta koulutuksesta vuonna 1992 valmistuneista vain 35 prosenttia työllistyi välittömästi. Viiden vuoden kuluttua työtä oli saanut 64 ja kymmenen vuoden kuluttua 75 prosenttia. Vuonna 2002 valmistuneista sen sijaan työllistyi välittömästi 66 prosenttia, ja viiden vuoden kuluttua töissä oli jo 81 prosenttia niistä, joiden korkein tutkinto oli pysynyt samana.
Vaikka lama vaikutti eniten alimmilta koulutusasteilta valmistuneiden työllistymiseen, sillä oli vaikutusta myös korkeakouluasteelta valmistuneiden työllistymiseen. Lisensiaattien ja tohtoreiden työllistymiseen lamalla sen sijaan ei ollut juuri mitään vaikutusta. Ylemmältä korkeakouluasteelta valmistuneiden välitön työllistyminen oli 13 prosenttiyksikköä vähäisempää vuonna 1992 kuin vuonna 2002.
Vuonna 1992 ylemmältä korkeakouluasteelta valmistuneista kolme neljästä pääsi heti töihin. Viidessä vuodessa oli työllistynyt lähes 87 prosenttia ja kymmenessä vuodessa 90 prosenttia. Vuonna 2002 ylemmältä korkeakouluasteelta valmistuneista työllistyi välittömästi 87 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua töissä oli lähes 90 prosenttia.
Alimmalta korkea-asteelta ja alemmalta korkeakouluasteelta valmistuneiden työllistymisessä ei ole suurta eroa. Vuonna 1992 sekä opistoasteen tutkinnon että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyi lähes 60 prosenttia ja vuonna 2002 kummaltakin koulutusasteelta 85 prosenttia. – Suomessa tehtiin 1990-luvulla korkea-asteen koulutuksen rakennemuutos, jonka seurauksena opistotasoinen alimman korkea-asteen koulutus ajettiin alas ja alemman korkeakouluasteen koulutus lisääntyi ammattikorkeakoulutuksen myötä.
Lama-aikana päätoiminen opiskelu oli kaikilta koulutusasteilta valmistuneiden joukossa suositumpaa kuin kymmenen vuotta myöhemmin. Ylioppilaiksi valmistuneista suurin osa jatkoi jatko-opintoihin, korkeakouluihin tai takaisin toiselle asteelle.
Vuonna 1992 yli puolet uusista ylioppilaista oli päätoimisia opiskelijoita. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2002 valmistuneista uusista ylioppilasta noin 40 prosenttia opiskeli päätoimisesti.
Päivitetty 4.6.2012